Presidentin kynästä

Presidentin kynästä: Poikkeusolot

Poikkeusolot tai valmiustila ovat sanoja, jotka historian taustoista helposti tuottavat hahmottamattoman pelonsekaisen tunteen. Parempi ottaa sanat vain sanoina. Jos olot selvästi poikkeavat normaalista, olemme poikkeusoloissa. Jos on syytä valmistautua, olemme valmiustilassa. Koronavirus on oleellisesti muuttanut olemistamme, sitä on torjuttu ja valmistaudutaan torjumaan lisää.

Presidentin kynästä: Al-Hol, vielä kerran

Minulta on tämän päivän keskusteluissa kaivattu lisää kannanottoja asiassa. Moni näkyy toivovan tukea välikysymyskeskusteluun omalle linjalleen. Sitä en tee, ja syy on yksinkertaisen selvä: välikysymys on niin keskeinen sisäpolitiikan väline, ettei presidentti voi eikä hänen pidä yrittää vaikuttaa sen käsittelyyn.

Presidentin kynästä: Kirjoista, tulkinnoista ja totuuksista  

Kuluneella viikolla on ilmestynyt kaksi kirjaa tasavallan presidentin elämästä ja toiminnasta. On aivan ymmärrettävää, että kirjoissa ja niiden pohjalta julkisuudessa halutaan arvioida toimintaani. Kummankaan kirjan tekoon en ole osallistunut enkä niihin myötävaikuttanut. Näin ollen on selvää, että niissä esiintyy suurempia tai pienempiä asiavirheitä ja erheellisiä tulkintoja. Niitä kaikkia on mahdotonta ja tarpeetontakin lähteä julkisesti kommentoimaan.

Presidentin kynästä: Pallo hallussa?

Tätä kysytään Kultaranta-keskusteluissa kesäkuussa. Pari kuukautta sitten pohtiessamme aiheita Kultarantaan tapetilla olivat erityisesti Ukrainan, Syyrian ja Korean niemimaan tilanteet. Kysymys yli muiden nousi: mihin ovat kadonneet kansainvälinen sopimusjärjestys ja rakenteet, aina YK:ta myöten? Voima ja vahvuusko vain sanelevat? Yhtä lailla kysymyksen voi esittää Jemenin, Sahelin, Afganistanin ja monien alueellisten kriisien osalta.

Presidentin kynästä: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään huolellisesti

Helsingin Sanomat väitti pääkirjoituksessaan 17. elokuuta sekä toimittaja Kari Huhdan analyysissa 14. elokuuta, että tekemäni aloite Itämeren lentoturvallisuuden parantamiseksi on synnyttänyt ”hämmennystä”. Lisäksi lehti katsoo, että tässä yhteydessä Suomen ulkopolitiikan toimintatavat eivät olisi olleet selkeitä.