Islannin presidentin Guðni Th. Jóhannessonin puhe Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi 1. kesäkuuta 2017

Suomen presidentti ja rouva Jenni Haukio Teidän korkeutenne, hyvät ystävät

Kaikkien islantilaisten puolesta toivotan Suomen kansalle onnea tällä iloisella hetkellä. Juhlimme nyt lukemattomien järvien ja syvien metsien Suomen, sen kauniiden kaupunkien ja kukoistavan kansan itsenäisyyden sadatta syntymäpäivää. Minä mukana muiden pohjoismaiden päämiesten hyvässä seurassa.

Sadan vuoden ajan ovat itsenäiset suomalaiset jättäneet jälkensä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Näinä satana vuotena ovat suomalaiset valtiomiehet johtaneet kansaansa hyvinä ja huonoina aikoina. Sallikaa minun mainita erityisesti Mauno Koivisto, entinen presidentti ja pääministeri, joka korkean iän saavuttaneena poistui keskuudestamme viime kuussa. Koivistolle osoitetuissa muistosanoissa mainittiin hänen suuret ja voimakkaat kätensä, hänen luja suomalainen kädenpuristuksensa. Tänä suurena juhlapäivänä, jolloin olemme kokoontuneet tähän, me islantilaiset annamme suomalaisille lahjaksi Hreinn Fridfinnsonin muotoileman taideteoksen. Se kuvaa yhteistyön merkitystä. Kädet, jotka kohtaavat ja voima lämpimässä kädenpuristuksessa.

Hyvät ystävät: Suomen satavuotisjuhlalle annettu tunnus ”sammen”, suomeksi yhdessä on oivaltava. Yhdessä pohjoismaat muodostavat voimakkaan kokonaisuuden: Islanti, Norja, Tanska, Ruotsi ja Suomi yhdessä, rinnallaan Ahvenanmaa, Fäärsaaret ja Grönlanti. Olemme yhtä suurta perhettä. Jokainen kuitenkin omine erityispiirteineen. Pohjoismaisessa yhteistyössä käy silloin tällöin niin, että me islantilaiset ja suomalaiset olemme asioista samaa mieltä, istumme vieretysten. Muut pohjoismaiset ystävämme tahtovat silloin mielestämme keskustella asioista turhan pitkään, kun me taas pidämme tarkoituksettomana tuhlata sanoja sellaiseen, minkä voi sanoa lyhyestikin. Tässä hengessä lyhyesti ja ytimekkäästi: Onnea Suomi!

Tahdon lausua muutakin. Pohjoismaisissa yhteyksissä islantilaisille ja suomalaisille on yhteistä myös se, että puhumme silloin harvoin omalla äidinkielellämme. Pohjoismaisen yhteistyön hengen mukaisesti keskustelut käydään skandinaavisella kielellä. Emme kuitenkaan valita asiasta. Islannissa tanska on pakollinen kouluaine, Suomessa taas ruotsi on toinen virallinen kieli. Saattaisi silti olla hauskaa korottaa äänensä omalla äidinkielellä. Þess vegna leyfi ég mér að segja á íslensku: Til hamingju, Finnland. (Siksi sallin itseni lausua islanniksi: Onnea, Suomi).

Hyvät ystävät. Yhteistyö perustuu tietysti siihen, että ymmärrämme toisiamme. Vaikka osaammekin vaihtelevasti toistemme kielen, tunnemme ajattelutavan, pohjoismaisen arvomaailman. Kaikissa olosuhteissa puolustamme ihmisoikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa, vammaisten ja erityistukea tarvitsevien oikeuksia. Haluamme kaikille taloudellisista olosuhteista riippumatta mahdollisuuden peruskoulutukseen, samoin mahdollisuuden hoitoon sairaille ja vanhuksille. Puolustamme uskonnonvapautta, ilmaisunvapautta ja valinnan vapautta rakkaudessa, monikulttuurisuutta, suvaitsevaisuutta ja laajakatseisuutta. Haluamme myös auttaa tarvitsevia köyhyyden, sotien ja hirmuhallintojen ravistelemassa maailmassa. Samaan aikaan joudumme yhdessä torjumaan ääri-islamismin kaltaisia uhkia, jotka vaarantavat yhteiskuntavapauden ja meidän perusarvomme. Yhdessä meidän tulee toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, emme saa antaa tulevien sukupolvien kärsiä meidän huolettomuudestamme.

Arvoisa presidenttipari. Yhdessä suomalaisten kanssa juhlimme nyt satavuotiasta itsenäisyyttä, jonka saavuttamiseksi tämä merkittävä kansa on joutunut kamppailemaan. Kuluneen sadan vuoden aikana kansanne on kokenut vastoinkäymisiä ja joutuneet puolustamaan itsenäisyyttään kaikin käytettävissä olevin keinoin. Maassanne on ollut myös sisäisiä kamppailuja ja olette kokeneet taloudellisia menetyksiä.

Nyt olemme kuitenkin kokoontuneet Suomen pääkaupunkiin vapaassa ja täysivaltaisessa valtiossa, joka on monella alueella muille esimerkki. Voitte olla ylpeitä maailman parhaimpiin kuuluvasta koulutusjärjestelmästä. Kulttuurin ja taiteen alalla olette loistaneet, Sibeliuksesta Lordiin, joka teki suomalaisesta rock-musiikista kuuluisaa euroviisuissa. Te annoitte meille Kalevalan, josta me islantilaiset olemme saaneet nauttia jo viime vuosisadan puolesta välistä. Puhumattakaan Tove Janssonin luomasta muumien taikamaailmasta. Suomalainen muotoilu on maailmankuulua, emmekä unohda myöskään suomalaisten urheilijoiden suorituksia vuosien mittaan. Me ihailemme syvästi luonteenpiirteitänne – peräänantamattomuutta ja kärsivällisyyttä, joustavuutta ja vapaudenrakkautta, tasaisuutta ja huumorintajua, jota tosin joskus ehkä pidämme omalaatuisena.

Herra presidentti, ja rouva Jenni Haukio. Islannin kansan puolesta toivotan tänään suomalaisille menestystä. Edessämme on mukava päivä, ja sen jälkeen odottaa tuntematon tulevaisuus kaikkine mahdollisuuksineen, hyvine puolineen ja haasteineen. Se on teidän hallussanne, hyvät suomalaiset, vielä kerran Onnea!