Tasavallan presidentti Sauli Niinistön avajaispuhe Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa Maarianhaminassa 27.8.2018

(puheen kieli englanti)

Minulla on ilo puhua teille tässä 27. Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa Maarianhaminassa. Haluan esittää lämpimät onnitteluni Itämeren parlamentaarikkokonferenssille ja tilaisuuden isännälle Ahvenanmaan maakuntapäiville tämän vuoden konferenssin järjestämisestä.

Kuten tiedämme, Itämeren parlamentaarikkokonferenssi perustettiin vuonna 1991 yhteistyöelimeksi, jonka puitteissa alueen parlamentaarikot voivat keskustella alueen tärkeistä poliittisista kysymyksistä. Tämä tavoite on edelleen tarpeellinen, jopa aiempaa tarpeellisempi. Tämän vuoden teemat: turvallinen ja hyvinvoiva Itämeren alue, demokratia ja ihmisoikeudet, maahanmuutto ja integraatio, palvelevat hyvin tätä tavoitetta.

* * *

Itämeren mailla on ainutlaatuinen yhteistyöperinne: historiasta muistamme Hansaliiton ja tuon ajan kukoistavan kaupankäynnin. Itämeren alueen eri osien välinen yhteistyö on kautta historian tuonut paljon etuja sen rantojen asukkaille. Meri on yhdistänyt meitä jo kauan ennen rautatie- ja tieverkkoa.

Maailmassa tuskin on muuta aluetta, jossa on niin tiheä erilaisten alueellisten yhteistyörakenteiden verkosto kuin Itämerellä. Niitä ovat, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni, Itämeren parlamentaarikkokonferenssi, Itämeren suojelukomissio, Itämeren valtioiden neuvosto ja Itämeren valtioiden alueiden yhteistyöelin.

Meille alueen asukkaille on selvää, että Itämeren alueen yhteystyö on sekä alueellista että aidosti kansainvälistä toimintaa. Saman pöydän ääressä istuvat kaikki alueen maat, eivät vain rantavaltiot tai vain EU-maat. Yhdessä, ratkaisten meille kaikille yhteisiä ongelmia. Kaikkien asianosaisten ottaminen mukaan toimintaan on viesti ja opetus, jota on syytä alleviivata kaikkialla, jossa alueellisesta yhteistyöstä keskustellaan.

* * *

Eurooppa-neuvosto teki uudenlaista makroalueellista ajattelua koskevan aloitteen ottamalla käyttöön EU:n Itämeri-strategian (EUSBSR) vuonna 2009.

Ensi vuonna EU:n puheenjohtajuus siirtyy Suomelle. Tällöin, 10 vuotta strategian käyttöönoton jälkeen, on hyvä hetki tarkastella sen saavutuksia. EU:n strategian tarkoitus on löytää ratkaisuja alueen haasteisiin: alueen yhtenäisyyteen, Itämeren suojeluun ja hyvinvoinnin kehittämiseen.

Tällä hetkellä strategian toteuttaminen yhdistää erilaisia toimijoita työskentelemään yhteisen päämäärän hyväksi. Itämeren parlamentaarikkokonferenssilla on tärkeä rooli yhdessä kuntien, opetus- ja tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa. Puhtaampaan ja turvallisempaan ympäristöön pyrkivät myös esimerkiksi EU:n pohjoisen ulottuvuuden kumppanuushankkeet.

* * *

Saapuessamme Ahvenanmaalle näemme ympärillämme yhden maailman kauneimmista saaristoista, jonka tuhannet sileäkiviset saaret toimivat ympäristönä monipuoliselle lajikirjolle. Ikävä kyllä Itämeri tämän kallisarvoisen maiseman ympärillä ei voi kovinkaan hyvin. Erityisesti tämän poikkeuksellisen lämpimän kesän jälkeen on ollut havaittavissa hyvin huolestuttavia leväkukintoja. Tänä kesänä taivas on ollut kirkas, mutta meri ei.

Itämeri on kautta historian palvellut meitä hyvin, ja meidän on varmistettava, että se pystyy siihen myös tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos ja rehevöityminen ovat yhteisiä huolenaiheitamme. Jokaisen maan, jokaisen parlamentin, jokaisen kansalaisen on oltava mukana kääntämässä kehityksen kulkua kohti kestävän kehityksen tavoitteita ja palauttamassa tervettä meriekologiaa.

Itämeren puhdistumisen hyväksi on tehty jo paljon, mutta toimenpiteitä on nopeutettava entisestään.  Meidän on viipymättä vähennettävä ihmisen toiminnan, esimerkiksi maanviljelyksen, aiheuttamaa ravinnekuormitusta ja vähennettävä mereen päätyvän muovijätteen määrää. Meidän on toimittava nyt. Meidän kaikkien, jotka olemme kokoontuneet tänne tänään, niin teidän kuin minunkin, on kannettava vastuumme. Emme voi siirtää sitä tuleville sukupolville.

* * *

Alueen ympäristöyhteistyön kulmakivi on Itämeren suojelukomissio, joka on jo vuosikymmenien ajan tehnyt arvokasta hallitusten välistä työtä Itämeren meriympäristön suojelemiseksi.

Suomi otti tänä kesänä vastaan Itämeren suojelukomission puheenjohtajuuden kaksivuotiskaudeksi. Tärkein asia Suomen ollessa Itämeren suojelukomission puheenjohtajana on päivittää meriympäristön tervehdyttämisen etenemissuunnitelma, Itämeren suojelun toimenpideohjelma BSAP. Lisäksi Suomi haluaa erityisesti kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Itämerellä. Korostamme ravinnepäästöjen vähentämisen ja ravinteiden kierrätyksen merkitystä.

Tuemme lämpimästi ajatusta siitä, että jonakin päivänä Itämeren alueesta tulee kestävän kehityksen mallialue.

* * *

Meillä on edessämme suuria haasteita, mutta pessimismiin ei ole syytä. Päinvastoin. Keskinäisen yhteistyömme pitkä perinne on meidän supervoimamme.

Yhdessä olemme vahvempia. Yhdessä pidämme Itämeren alueen turvallisena ja hyvinvoivana. Yhdessä saavutamme paremman ympäristön tavoitteemme.

Mutta meidän on muistettava, että rakenteet ja konferenssit eivät merkitse mitään ilman konkreettisia toimia.

Haluan toivottaa teille antoisia keskusteluja ja hyvää yhteistyön henkeä. Kiitos.