Tasavallan presidentti Sauli Niinistön avajaispuhe Linnan aarteet –näyttelyssä Ateneumin taidemuseossa 11.4.2013

Taide on ollut keskeinen osa eurooppalaisten palatsien, linnojen ja kartanoiden sisustusta. Myös Presidentinlinnan taidekokoelma on syntynyt tätä vanhaa ja arvokasta perinnettä noudattaen. Kokoelman ydin koostuu Suomen suuriruhtinaiden hankkimasta keisarillisesta taidekokoelmasta ja Ateneumin itsenäisyyden aikana linnaan tallettamista teoksista. Tänään avattavan taidenäyttelyn ansiosta Presidentinlinnan taidekokoelma on nyt koko kansan nähtävillä täällä Suomen kansallisgalleriassa.

Linnan aarteet -näyttelyn on tehnyt mahdolliseksi Presidentinlinnan peruskorjauksen käynnistyminen. Sitä valmisteltaessa heräsi ajatus yhteisen kulttuuriperintömme saattamisesta kaikkien nähtäville. Suomen Kansallisgalleria ja Ateneumin taidemuseo on luonteva paikka näyttelylle, sillä onhan Ateneum tallettanut kokoelmansa teoksia Presidentinlinnaan jo vuodesta 1919 lähtien.

Kiitän Valtion taidemuseota ja Ateneumia siitä, että toiveemme taidenäyttelyn järjestämisestä tänään toteutuu.

Esillä olevat taideteokset kertovat mielenkiintoisia tarinoita maamme historiasta, sen sodista ja sankareista, merkkihenkilöistä ja kansallisen identiteetin muokkautumisesta. Näyttävissä maisemamaalauksissa juhlivat Suomen jylhä luonto sekä vuodenaikojen kauneus ja monimuotoisuus. 1800-luvun suomalaisen taiteen ja taiteilijoiden kansainvälisyys välittyy lukuisista ulkomailla maalatuista maisema- ja kaupunkikuvista. Monet merenkulkuun liittyvät aiheet muistuttavat meitä aikakaudesta, jolloin vilkas laivaliikenne mahdollisti Suomen yhteydet Eurooppaan ja muualle maailmaan.

Näyttelyssä tuodaan esiin myös Presidentinlinnan rakennushistoriaa sekä sitä, miten monenlaisessa käytössä se on toiminut liki 200-vuotisen olemassaolonsa aikana. Alunperin Linna rakennettiin rikkaan kauppiaan ja laivanvarustajan J. H. Heidenstrauchin palatsiksi. Vuodesta 1837 lähtien se oli Venäjän keisareiden residenssi, jossa hallitsijat tosin vierailivat vain kovin harvakseltaan. Ensimmäisen maailmansodan vuosina rakennus toimi sotasairaalana, ja Venäjän vallankumouksen aikana venäläisen sotilas- ja työläisneuvoston toimeenpanevan komitean päämajana. Itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosina Linnassa majoittuivat saksalaisten ja myöhemmin suomalaisten joukkojen esikunnat. Myös Suomen ulkoasiainministeriö ehti toimia lyhyen aikaa Linnan tiloissa. Vuosien 1919–1993 välisenä aikana Linnassa on myös asuttu sen toimiessa edustustilojen lisäksi myös joidenkin edeltäjistäni kotina.

Presidentinlinnan peruskorjaus tehdään rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja noudattaen ja alkuperäisten arkkitehtien, Pehr Granstedtin ja Carl Ludvig Engelin työtä kunnioittaen. Kunnostustöitä tehdään myös muualla kuin itse rakennuksessa, ja kuluvan kevään aikana Ateneumissa onkin konservoitu suuri määrä keisarillisen taidekokoelman maalauksia. Peruskorjauksen on määrä valmistua vuonna 2014, jolloin toivotamme aarteemme lämpimästi takaisin, entistä ehommassa kunnossa.

Taiteen merkitys inhimillisen olemassaolon rikastuttajana on kiistaton. Meille Presidentinlinnan käyttäjille nyt nähtävillä olevat teokset ovat läheisiä. Ne kirvoittavat keskusteluja ulkomaisten ja kotimaisten vieraidemme kanssa, heille ne avaavat näkökulmia suomalaisuuteen, historiaamme ja luontoomme. Toivon, että teidän ja kaikkien näyttelyssä kävijöiden kohtaamiset näiden taideteosten kanssa ovat yhtä antoisia ja elämyksellisiä.

Näillä sanoilla julistan Linnan aarteet -näyttelyn avatuksi!