Tasavallan presidentti Sauli Niinistön avauspuhe Suomen ja Iranin yritysyhteistyötä koskevassa seminaarissa Teheranissa 25.10.2016

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Minulla ja puolisollani on ilo olla tänään Teheranissa. Olemme ensimmäistä kertaa kauniissa maassanne, ja tämä on myös ensimmäinen suomalaisen valtionpäänmiehen vierailu Iranin islamilaiseen tasavaltaan.

On kunnia avata tämä Suomen ja Iranin yritysyhteistyötä koskeva seminaari. Tapahtuma on luontevaa jatkoa Helsingissä viime toukokuussa järjestetylle menestyksekkäälle seminaarille, johon osallistui myös ulkoministeri Zarif. Kuten ehkä muistatte, ensimmäinen Suomen ja Iranin yritysyhteistyötä koskeva seminaari järjestettiin Teheranissa viime joulukuussa.

Keskustelen vierailuni aikana presidentti Rouhanin kanssa tärkeistä kansainvälisen politiikan kysymyksistä, kuten Syyrian tilanteesta sekä Iranin roolista Lähi-idän tilanteen vakauttamisessa ja rauhoittamisessa. Tässä seminaarissa keskitytään kuitenkin yrityksiin ja kaupankäyntiin.

Vuoden 2015 heinäkuussa solmittu Iranin ydinohjelmaa koskeva yhteinen kattava toimintasuunnitelma oli tärkeä merkkipaalu, joka on avannut uusia mahdollisuuksia maidemme kahdenvälisille suhteille ja yritysyhteistyölle. Olen vakuuttunut siitä, että sopimus edistää ydinaseriisuntaa ja antaa iranilaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia kansainväliseen kaupankäyntiin.

* * *

Iran on kautta pitkän historiansa toiminut porttina idän ja lännen välillä. Eurooppalaiset kauppiaat matkustivat 1500- ja 1600-luvuilla Esfahanin, Šīrāzin, Tabrizin ja Semnanin kaupunkeihin käymään kauppaa Kaukoidästä saapuneiden kauppiaiden kanssa. Voidaankin sanoa, että Iran oli maailmankaupan keskus satoja vuosia ennen kuin alettiin puhua globalisaatiosta. Silkkitie toimi aikoinaan reittinä, joka yhdisti eri mantereiden ihmisiä.

Todistamme nyt silkkitien uudelleensyntymistä, vaikkakin ilman kameleita ja karavaaneja. Nykypäivän silkkitie on digitaalinen ja kulkee kiskoilla ja valtateillä. Iranista on jälleen tulossa tärkeä kaupankäynnin keskus, eikä vain idän ja lännen, vaan myös pohjoisen ja etelän välillä, kuten tänään näemme.

Noin 30 vuotta sitten Iran oli yhdessä Japanin kanssa tärkeimpiä kauppakumppaneitamme Aasiassa. Maillamme on hyvät mahdollisuudet palauttaa yhteistyö samalle tasolle. Iranilla on runsaasti luonnonvaroja. Teillä on satoja tuhansia korkeasti koulutettuja insinöörejä ja liikemiehiä, ja he ovat korvaamaton valtti kansainvälisessä kaupankäynnissä.

Uskon, että Suomi voi taas olla Iranille kiinnostava kumppani monilla aloilla. Kanssani Suomesta saapunut korkean tason yritysvaltuuskunta edustaa maamme innovaatio- ja teknologiaosaamisen ehdotonta huippua. Edustettuina ovat muun muassa puhtaat teknologiat eli cleantech, energiatehokkuus, biotalous, Suomen puu- ja paperiteollisuus, informaatioteknologia sekä terveysteknologia. Kuulette lisää näistä yrityksistä seminaarin aikana.

Yritykset ja niiden teknologiat ja tuotteet ovat kansainvälisesti tunnettuja ja arvostettuja. Osa on ollut Iranin markkinoilla jo yli 40 vuotta, osa on uusia tulijoita. Kaikille on yhteistä sitoutuminen ja pyrkimys tukea iranilaisia yrityksiä niiden palatessa kansainvälisille markkinoille ja maailmantalouden toimijoiksi. Maillamme on mahdollisuus tehdä yhteistyötä, josta on hyötyä molemmille osapuolille.

Olen toki tietoinen vielä jäljellä olevista maidemme välisen kaupan esteistä. Pankki- ja rahaliikenne täytyy saada jälleen toimimaan. Suomen ja Iranin yksityisten pankkien ja keskuspankkien välille on muodostettu työryhmä, joka pyrkii ratkaisemaan ongelman.

* * *

On ollut ilo seurata maidemme välisten yhteyksien laajenemista myös liike-elämän ulkopuolella kolmen viime vuoden aikana. Tämä vuosi on ollut tärkeä merkkipaalu kulttuuriemme välisille suhteille, sillä Iranin kansalliseepos Shāhnāmé eli Kuninkaiden kirja ilmestyi ensimmäistä kertaa suomeksi. Kulttuurien väliset suhteet ovat merkittävä tapa lisätä kansojen välistä ymmärtämystä. Kulttuuri auttaa meitä ymmärtämään toisiamme paremmin.

Aion tänään vierailla puolisoni kanssa myös Mellat-puistossa. Sieltä, aivan Teheranin sydämestä, löytyy pieni pala suomalaista kulttuuria. Suomalainen Palmulehto-monumentti lahjoitettiin Teheranille 41 vuotta sitten, ja kaupunki kunnosti ”Kultaisen palmun” viime vuonna. Kuvanveistäjä Eila Hiltunen on yksi kansainvälisesti menestyneimpiä taiteilijoitamme, ja hänen töitään löytyy monista kaupungeista eri puolilta maailmaa.

Arvoisa ministeri, hyvät osallistujat,

Toivon, että nämä kaksi päivää Teheranissa tarjoavat teille erinomaisen mahdollisuuden tavata suomalaisten yritysten edustajia, luoda kontakteja ja toteuttaa konkreettisia toimia, jotka edistävät maidemme välistä kauppaa ja taloudellista yhteistyötä.

Tarttukaa tilaisuuteen ja hyödyntäkää seminaarin tarjoamia mahdollisuuksia kaikilta osin – herkullista lounasta unohtamatta.