Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia
Suomen Puolustusvoimien perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan 100 vuotta. Puolustusvoiminen merkitys on ollut ja tulee olemaan keskeinen kansakuntamme itsenäisyyden, sen turvallisuuden ja elinmahdollisuuksien takaamisessa.
Turvallisuusympäristön jatkuvasti muuttuessa ja monimutkaistuessa korostuu selkeiden omien periaatteiden merkitys. Oman maan puolustamista ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamista selkeämpää tehtävää on vaikea kuvitella. Vaikka tehtävä on selkeä, ei sen toteuttaminen ole yksinkertaista.
Kansakunta, joka tuntee historiansa ja vaalii perintöään seisoo lujalla maaperällä myös tulevaisuuden edessä. Satavuotias itsenäinen Suomi voi tarkastella historiaansa ylpeydellä. Itsenäisyytemme vuosikymmenet kätkevät sisäänsä paljon menestystä ja onnistumisia, toisaalta ne sisältävät myös raskaita hetkiä ja jopa selviytymistaistelua.
Suomen Puolustusvoimat perustuvat yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun laajaan reserviin sekä ammattitaitoiseen henkilökuntaan. Me suomalaiset olemme aina kokeneet oman maan puolustamisen yhteiseksi asiaksemme. Yli 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomea tulee puolustaa aseellisesti kaikissa tilanteissa. Yleisellä asevelvollisuudella on niin ikään vankka tuki suomalaisten keskuudessa. 4/5 suomalaisista kannattaa nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää.
Maanpuolustustahto on yksi kansakuntamme suurimmista voimavaroista. Sen avulla kykenimme säilyttämään itsenäisyytemme sotiemme kurimusten keskellä. Maanpuolustustahto on myös keskeinen ennalta ehkäisevän puolustuskynnyksen muodostaja.
* * *
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on välttää joutumasta sotilaalliseen konfliktiin. Uskottava oma puolustus on oleellinen osa tätä tavoitetta. Vahvat puolustusvoimamme tarkoittavat, että kynnys väkisin tänne tulemiseen on korkea. Toisaalta olemme samalla myös luotettava kumppani yhteistyölle.
Velvollisuutemme on ylläpitää puolustuskykyä ja valmiutta ja tarvittaessa puolustaa maatamme aseellisesti. Valmius edellyttää toimintatapojen jatkuvaa uudistamista, henkilöstön kouluttamista sekä tarpeenmukaisia ja nykyaikaisia kalustohankintoja. Nyt ja tulevaisuudessa meidän suomalaisten tulee huolehtia maamme puolustuksesta ensisijassa itse. Se ei tarkoita eristäytymistä. Aktiivinen kansainvälinen yhteistyömme tukee kotimaamme puolustusta.
Pysymme valppaana muutosvoimien edessä. Toimintaympäristön muutoksista kumpuavat Puolustusvoimien toimintaa koskevat lainsäädännölliset uudistukset ja Puolustusvoimien nopean valmiuden kehittäminen. Tuki lisääntyvälle puolustusyhteistyölle Euroopan unionin piirissä osoittaa kykyämme seurata aikaamme.
Kansainvälinen turvallisuusympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Puolustusyhteistyön ja kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden myötä olemme viime vuosikymmeninä osoittaneet kykymme ja tahtomme kansainvälisen turvallisuusympäristön kehittämiseksi. Tätä yhteistyötä on edelleen jatkettava ja syvennettävä.
Ylipäällikkönä arvostan Puolustusvoimissa tehtyä työtä erittäin paljon. Onnittelen lämpimästi Puolustusvoimia ja toivotan kaikille tähän merkkivuoden käynnistämistilaisuuteen osallistuville antoisaa juhlapäivää.
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth on sanonut: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.”