Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe alkuperäiskansojen maailmankonferenssissa YK:n päämajassa New Yorkissa 22. syyskuuta 2014

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

On suuri kunnia saada puhua ensimmäisessä Yhdistyneiden kansakuntien alkuperäiskansojen maailmankonferenssissa. Alkuperäiskansojen edustajien osallistuminen konferenssiin ja sen valmisteluihin tekee tästä tapahtumasta erityisen tärkeän meille kaikille. Se vahvistaa yhteistä sitoutumistamme Yhdistyneiden kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaan julistukseen.

Lisäksi tämä konferenssi on merkittävä askel kohti Altassa vuosi sitten annettujen suositusten toteutumista. Alkuperäiskansoilla tulisi olla oikeus osallistua itseään koskevien asioiden valmisteluun Yhdistyneissä kansakunnissa. Odotamme pääsihteerin ehdotuksia tämän osalta. Siksi olemme huolissamme esiin tulleista yrityksistä estää Venäjältä tulevien alkuperäiskansojen edustajien saapuminen tänne paikalle.

Alkuperäiskansojen osallistuminen myös kansallisen tason päätöksentekoon on erittäin tärkeää. Eri maiden menettelytavat vaihtelevat, mutta tavoitteena pitäisi olla yhteisymmärryksen löytyminen hyvässä yhteishengessä. Suomessa laki velvoittaa viranomaisia neuvottelemaan alkuperäisiä saamelaiskansoja edustavien saamelaiskäräjien kanssa. Suomen hallitus on viime aikoina tehnyt yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa kuulemisvelvollisuuden laajentamisesta. Suunniteltu uudistus toteuttaa vapaaehtoisen, ennalta annetun ja tietoon perustuvan suostumuksen käsitettä.

* * *

Kofi Annania lainatakseni: ”Varmistakaamme, että kaikilla nuorilla on täysi mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen elämään.” Tässä konferenssissa saamme todistaa  alkuperäiskansojen nuorten edustajien merkittävää osallisuutta tapahtumassa.  Alkuperäiskansojen nuorilla on oltava oikeus ja mahdollisuus yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Sen vuoksi on välttämätöntä antaa heille mahdollisuus koulutukseen, tiedonsaantiin ja viestintään.

Suomessa saamelaisnuoret ovat päättäväisesti pyrkineet edistämään osallistumistaan kulttuuriin ja politiikkaan perustamalla nuorisoneuvoston. Alkuperäiskansojen kielten elvyttäminen, esimerkiksi lasten kielipesätoiminta, on todettu tehokkaaksi keinoksi vahvistaa alkuperäiskansojen lasten ja nuorten identiteettiä.

* * *

Suomen roolia Arktisella alueella määrittävät maantieteellinen sijaintimme, arktinen osaamisemme, kestävän kehityksen ja ympäristön hyvinvoinnin huomiointi sekä kansainvälinen yhteistyö. Arktisella alueella asuvien ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen on tärkeää. Olemme varmoja, että näin voimme lisätä taloutemme vakautta ja kilpailukykyämme.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat meitä kaikkia, joten meidän on yhdessä puututtava niihin.

Kalastus, metsästys, paimentolaisuus ja matkailu ovat elintärkeitä elinkeinoja arktisen alueen ihmisille ja merkittäviä arktisen alueen liiketoiminnan kehityksen kannalta.    Suomi on erittäin tyytyväinen siihen, että kaksi viikkoa sitten Kanadan Iqaluitissa perustettiin Arktinen talousneuvosto.  Arktisen alueen liike-elämän johtajat ja alkuperäiskansat toimivat yhdessä alueen liiketoiminnan kehittämiseksi ja vastuullisen talouskehityksen turvaamiseksi. Perinteiset taidot ja osaaminen, luonto ja ympäristö sekä pienyritykset ovat tässä keskeisessä asemassa. Suomi tukee tätä työtä myös tulevaisuudessa.

Pohjoismailla on pitkät yhteistyön perinteet saamelaisten ja grönlantilaisten edustuselinten kanssa. Rajat ylittävä yhteistyö on tärkeää yhteisten ratkaisujen löytämiseksi yhteisiin haasteisiin. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen liittyvissä asioissa.

Eri sidosryhmien välisessä yhteistyössä on omat haasteensa. Kaikkien kannalta parhaisiin tuloksiin päästään ainoastaan kaikkien sidosryhmien välisellä aidolla vuoropuhelulla. Tästä syystä myös Yhdistyneiden kansakuntien on kuunneltava alkuperäiskansojen ääntä.