Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe diplomaattipäivällisillä Presidentinlinnassa 26.4.2012

(muutosvarauksin, puheen kieli englanti)

Toivotan kaikki lämpimästi tervetulleiksi näille jo perinteeksi muodostuneille päivällisille. Useimmat teistä olen jo tavannut virkaanastujaisissani. Kaikkien kanssa minä ja kabinettini tulemme varmasti tekemään yhteistyötä.

Esitän aluksi muutamia ajatuksia maailman ja Euroopan kehityksestä. Sen jälkeen puhun hieman Suomen ulkopolitiikasta ja omasta tulevasta toiminnastani sen johdossa. Koska mikään ei ole niin kauheaa kuin ylipitkä illallispuhe, yritän tehdä tämän 10 minuutissa.

* * *

Moninapaistuva maailma ja uusien voimakeskusten nousu on havaittu kansainvälisessä politiikassa jo vuosia sitten. Nyt elämme tämän muutoksen keskellä. Vuonna 2011 yksikään kahdestatoista nopeimmin kasvaneesta taloudesta ei ollut Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa. Kyse ei ollut vain Kiinasta ja Intiasta. Useat nopeimmin kehittyvistä talouksista olivat afrikkalaisia.

Globaalimuutos on sikäli raju, että se vaikuttaa käytännössä kaikkeen eikä siltä pääse pakoon. Historia ottaa kyllä karkulaiset kiinni. Muutoksen hallinta edellyttää henkistä sopeutumiskykyä, taloudellista joustavuutta ja rakentavaa ulkopoliittista otetta. Muutos edellyttää myös vastuunottokykyä kaikilta toimijoilta.

Samaan aikaan Eurooppa kärsii velkakriisistä ja julkisen talouden kestävyysvajeesta. Kriisin ratkaiseminen edellyttää vahvaa politiikkaa: talouden rakennemuutosta, säästöjä, verojen kiristystä. Paikoin yhteiskuntien poliittinen ja sosiaalinen kestävyys joutuu koetukselle. Pelastusyritykselle ei kuitenkaan ole vaihtoehtoa. Selkeä vastuunotto omien ongelmien hoitamisessa on tärkein solidaarisuuden elementti.

Yhteiskunnallisesti globaalimuutos näyttää osuvan erityisesti keskiluokkaan. Läntisissä teollisuusmaissa ennen turvattu keskiluokan asema on heikentymässä. Työtä siirtyy kehittyviin talouksiin yhä enenevässä määrin. Historiallisesti vakauden tukipylväänä toimineen keskiluokan hermostuminen näkyy jo.

Kehittyvissä talouksissa haaste on sama, mutta dynamiikaltaan päinvastainen. Siellä talouskasvu vahvistaa keskiluokkaa. Tällä on kuitenkin poliittiset seurauksensa. Vahvistuttuaan keskiluokka tyypillisesti haluaa oikeusvaltiota, kansanvaltaa, vapaata tiedonvälitystä ja naisten oikeuksia. Tämä muutospaine näkyy eri puolilla maailmaa. Kuten sanottu, kukaan ei pääse pakoon muutosta.

Pohjoismaat, jollainen Suomikin on, ovat toistaiseksi selvinneet muutoksessa hyvin. Pohjoismaisen yhteiskuntamallin sisältö on saanut uusia sävyjä. Nyt puhumme vakaasta yhteiskunnasta ja hyvin hoidetusta taloudesta. Nämä lähtökohdat antavat meille kykyä kestää muutosta ja hakea sen keskellä uutta oikeaa suuntaa. Mutta nämäkään saavutukset eivät ole automaattisia tai aukottomia. Väestön ikääntyminen ja nuorison syrjäytyminen ovat esimerkkejä strategisista haasteista, joihin meidän on pakko vastata.

* * *

Toinen kuukauteni presidenttinä on lopuillaan. Suurempia yllätyksiä ei ole tullut. Ensimmäinen matka Soulissa pidettyyn ydinturvahuippukokoukseen oli tärkeä ja kannaltani hyvin myönteinen kokemus. Samaa voi sanoa vierailuista Ruotsiin ja Viroon. Tästä on hyvä jatkaa.

Suomi on ulkopolitiikassaan vankkumaton monenkeskisen yhteistyön kannattaja. Suomi on jatkossakin aktiivinen hakemaan yhteisiä ratkaisuja yhteisiin ongelmiin, koskivat ne sitten kriisinhallintaa, rauhanvälitystä, ympäristöä, kauppaa tai kehitystä. Suomi kantaa vastuunsa. Monenkeskisen järjestyksen kulmakivi on YK. Ilman sitä on mahdotonta kuvitella kestäviä ratkaisuja globaaleihin ongelmiin. Tässä valossa näen myös kesäkuussa pidettävän Rio+20- kokouksen. YK ansaitsee myös tulla entisestään vahvistetuksi järjestönä.

Suomi on ollut YK:n aktiivinen jäsen 56 vuotta. Suomalaisia rauhanturvaajia on ollut YK:n lipun alla yhtä kauan, yhteensä noin 50 000. Olemme parhaillaan palaamassa UNIFIL-operaatioon ja tarkkailijamme ovat lähdössä Syyriaan. Pyrimme YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi 2013-2014. Pyydän tähän teidän kaikkien tukea – myös Australian ja Luxemburgin!

Suomen ulkopolitiikan perusteista vallitsee pitkälle menevä kansallinen yhteisymmärrys. Lähtökohtana on Suomen jäsenyys EU:ssa ja sitoutuminen unionin vahvistamiseen myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. EU polkee nyt ylämäkeen, mutta sen tarve ja tehtävä eivät ole kadonneet minnekään. Päinvastoin, moninapaistuvassa maailmassa Eurooppa tarvitsee entistä kipeämmin oman vahvan yhteistyöjärjestelyn.

Turvallisuuspolitiikassaan Suomi panostaa myös kumppanuuteen Naton kanssa, eikä jäsenyys ole ajankohtainen kysymys. Suomi osallistuu aktiivisesti Naton kriisinhallintaoperaatioihin Afganistanissa ja Kosovossa. Olemme myös liittyneet nopean toiminnan joukkojen (NRF) reserviin. Osallistun toukokuussa pidettävään Chicagon Nato-huippukokoukseen, josta odotan kumppanuuden edelleen vahvistumista.

Hyvät ja tiiviit naapuruussuhteet ovat jatkossakin ulkopolitiikkamme perusta. Venäjä on suurin yksittäinen kauppakumppanimme ja monipuoliset yhteydet maidemme välillä ovat ennätystasoa. Venäjän merkitys on Suomen kannalta suuri. Pohjoismaiset naapurimme Ruotsi ja Norja ovat vahvoja kumppaneita, joiden kanssa tähtäämme yhä syvempään yhteistyöhön. Sama koskee etelänaapuriamme Viroa sekä Latviaa ja Liettuaa. Itämeri ja sen alueen valtiot ovat Suomen kannalta keskeisiä.

Katsomme myös pohjoiseen. Arktisten kysymysten painoarvo politiikassamme kasvaa alueen globaalin merkityksen vahvistumisen myötä. Suomi panostaa monenkeskiseen yhteistyöhön tavoitteena entistä vahvempi Arktinen neuvosto. Rakennamme myös kahdenvälistä arktista kumppanuutta Venäjän, Norjan ja Ruotsin kanssa. Suomella on runsaasti tarjottavaa pohjoisen teknologiassa, laivanrakennuksessa ja yhdyskuntatekniikassa.

Suomi on läpeensä globalisoitunut maa. Taloutemme on riippuvainen ympäröivästä maailmasta. Rakennammekin kumppanuuksia kaikkialla maailmassa. Luonnollisesti tämä koskee Yhdysvaltoja, mutta myöskin sellaisia nousevia talouksia kuten Kiinaa, Intiaa, Brasiliaa, Turkkia, Indonesiaa ja Etelä-Afrikkaa.

Presidentin tehtävänä on myös Suomen markkinointi. En ainoastaan edistä vientiä, vaan myös tuontia. Suomi on kilpailukykyinen sijoituskohde. Entisenä valtionvarainministerinä tiedän, mitä kauppaan: tehokasta, toimivaa yhteiskuntaa ja huipputason osaamista. Myös maantieteellinen sijaintimme pohjoisen pallonpuoliskon risteyskohdassa on meille voimavara.

Muutospaine koskee kaikkia. Sen keskellä Suomi on ja tulee olemaan aktiivinen, vastuullinen ja ratkaisuhakuinen kansainvälinen toimija. Yritämme auttaa. Olemme avoimia ja halukkaita yhteistyöhön. Toivonkin tiiviitä yhteyksiä kanssanne ja toivotan menestystä työllenne täällä Suomessa.