On ollut suuri ilo saada toivottaa teidät tervetulleiksi valtiovierailulle Suomeen. Meillä suomalaisilla on aina ollut lämmin ystävyyssuhde Islannin kanssa. Maillamme on paljon yhteistä maantieteellisestä välimatkasta huolimatta. Meillä on samat arvot ja hyvin samanlainen mielenlaatu.
* * *
Meitä yhdistää myös historia. Vuosisata sitten Suomi ja Islanti astuivat Euroopan poliittiselle kartalle. Viime vuonna Suomi juhli satavuotista itsenäisyyttään.
Tänä vuonna on Islannin vuoro viettää satavuotisjuhlaa. Tuhatvuotisen historiansa jatkoksi Islannista tuli vuoden 1918 personaaliunionin myötä virallisesti suvereeni kuningaskunta. Se oli tärkeä merkkipaalu matkalla kohti Islannin itsenäistymistä vuonna 1944. Onnittelen teitä lämpimästi tämän juhlavuoden johdosta, myös Suomen kansan puolesta.
* * *
Suomen ja Islannin väliset suhteet ovat nyt paremmat kuin koskaan. Yhteistyömme ytimessä on pohjoismainen identiteettimme. Olemme ylpeitä saadessamme kuulua samaan pohjoismaiseen perheeseen – ja kuten tänään keskustelimme, kuulua sen tiiviiseen ytimeen. Tätä yhteyttä meidän on vaalittava myös tulevaisuudessa.
Kahdenvälinen kauppa Suomen ja Islannin välillä kasvaa, mutta kauppasuhteissamme on vielä runsaasti kasvunvaraa. Toivon, että Islannin ja EU:n välillä solmittu uusi kauppasopimus kasvattaa meidänkin kauppaamme. Olen myös vakuuttunut siitä, että maidemme liike-elämän edustajat löytävät tapaamisissaan tämän valtiovierailun aikana uusia väyliä syvempään yhteistyöhön Suomen ja Islannin välillä.
* * *
Arktiset asiat ovat meille molemmille ensiarvoisen tärkeitä. Meillä on sama tavoite: rauhallinen, vauras ja ekologisesti kestävä arktinen alue. Tämän tavoitteen saavuttaminen on koko maailman etu, mutta se vaatii alueellisia toimia. Paikallisilla ratkaisuilla voi puolestaan olla arktista aluetta huomattavasti laajemmat vaikutukset. Uskon lujasti, että arktisen alueen yhteistyön ilmapiiristä on hyötyä koko maailmalle.
Meillä on nyt erinomainen tilaisuus ja myös vastuu kasvattaa tuota yhteishenkeä. Suomi on tällä hetkellä Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa, ja ensi vuonna puheenjohtajuus siirtyy Islannille. Toimimme kiinteässä yhteistyössä, jotta vaihto olisi mahdollisimman sujuva. Sillä välin luotamme edelleen Islannin tukeen puheenjohtajuuspyrkimyksissämme.
* * *
Herra presidentti, hyvä Guðni, meitä yhdistää myös intohimoinen suhde jalkapalloon. Maajoukkueemme pelasivat samassa karsintalohkossa paikasta tuleviin maailmanmestaruuskisoihin. Vain Islanti kuitenkin eteni tämän kesän lopputurnaukseen. Syy lienee se, että Suomella ei ole ollut tapana suoriutua turnauksissa jatkoon.
Emme silti kanna kaunaa. Päinvastoin: te valloititte suomalaisen jalkapalloyleisön sydämet jo vuoden 2016 EM-kisoissa vaikuttavalla suorituksellanne sekä kentällä että sen ulkopuolella. Toivottavasti saamme nähdä ja kuulla islantilaisfanien ”viikinkitaputuksen” moneen kertaan MM-kisojen aikana. Toivotan teille onnea ja menestystä turnaukseen. Áfram Island!
Haluan nyt kohottaa maljan hänen ylhäisyytensä, presidentti Guðni Thorlacius Jóhannessonin ja rouva Eliza Reidin kunniaksi.