Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe I?tämeren alueen yhteistyötä ja kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia käsittelevässä seminaarissa Gdanskissa 1. huhtikuuta 2015

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

On suuri ilo saada puhua tänään täällä suomalais-puolalaisen Itämeri-yhteistyön seminaarissa Gdanskin kaupungissa. Tämä on todella historiallinen kaupunki, joka oli avainasemassa alueemme ja koko Euroopan mullistuksessa 25 vuotta sitten. Tässä kaupungissa syntyi Solidaarisuus, sosialististen maiden ensimmäinen itsenäinen ammattiliitto, joka ryhtyi ajamaan vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Itämeren valtioita erottanut kylmä sota päättyi. Baltian maat itsenäistyivät uudelleen, rajat avautuivat, ja kehitys kohti avointa yhteiskuntaa, vakaata demokratiaa ja talouskasvua alkoi. Se oli suuren toivon aikaa.

Muutoksen ansiosta Itämeren valtioille tuli mahdolliseksi ryhtyä hedelmälliseen yhteistyöhön. Pian perustettiin yhteistyöverkosto, jonka luomisessa Gdanskin kaupungilla oli jälleen keskeinen rooli: ensimmäinen Itämeren maiden pääministerikokous pidettiin täällä vuonna 1990.

Samana vuonna ensi kertaa vapailla ja demokraattisilla vaaleilla valittu Gdanskin kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi töikseen päätöslauselman aikeistaan kannustaa yhteistyötä Itämeren kaupunkien kesken, kuten te hyvin muistatte, herra pormestari – olittehan itse tuolloin valtuuston jäsen. Itämeren kaupunkien liitto perustettiin täällä vuonna 1991, ja Gdansk on vieraanvaraisesti isännöinyt liiton sihteeristöä siitä pitäen.

Tämän yhteistyön hengessä Euroopan unioni hyväksyi viisi vuotta sitten Itämeren alueen strategian, joka on EU:n ensimmäinen makroalueellinen strategia. Sen tarkoituksena oli, ja on edelleen, etsiä ratkaisuja yhteisiin haasteisiimme, etenkin Itämeren pelastamiseen ja alueen taloudellisten erojen tasaamiseen. Näihin haasteisiin puutumme myös täällä tänään.

Meidän meremme pelastaminen on asia, jossa maidemme kansalaiset arvioivat meidät tekojemme mukaan. Jätevesien käsittelyä on viime vuosina parannettu huomattavasti, mutta paljon on vielä tehtävä, jotta saisimme Itämeren tilan kohennettua hyväksi vuoteen 2021 mennessä, kuten olemme Itämeren suojelukomissiossa sopineet. Suomi ja Puola ovat toteuttaneet yhteisesti menestyksekkäitä jäteveden käsittelyprojekteja. Tässä seminaarissa esitellään lisää yhteisiä suunnitelmia.

Suomella ja Puolalla on myös erityinen yhteinen tehtävä, sillä ympäristöministerimme koordinoivat Nutri-painopistealuetta, jonka tavoitteena on ravinteiden vähentäminen EU-strategian mukaisesti. Ravinteiden päästäminen mereen jokien kautta on arvokkaiden voimavarojen suunnatonta tuhlausta. Maailmassa tulee pian fosforista pulaa. Ravinteiden kierrätyksestä olisi kansantalouksillemme todellista hyötyä. Meidän on lopetettava arvokkaan jätteen tuhlaaminen!

Lisääntyneen vaihdon ja uusien markkinoiden avautumisen ansiosta Itämeren alue on ollut eräs Euroopan nopeimmin kasvavia alueita. Itämeren alue tuottaa 11 % EU:n kansantuotteesta, ja sen kasvunopeus on EU:n keskiarvoa parempi. Alue on kilpailukyvyltään, tuottavuudeltaan ja työllisyysasteeltaan suhteellisen hyvä, ja koulutuksen korkea taso sekä tutkimus- ja kehitysinvestoinnit luovat vankkaa pohjaa tulevaisuudellemme.

Suomi ja Puola ovat naapureita Itämeren kautta. Maamme ovat hyvin riippuvaisia alueen kaupankäynnistä ja merikuljetuksista. Suomen tulee olla tietoinen Puolan talouselämän dynaamisesta kehityksestä ja etsiä täältä liiketoimintamahdollisuuksia. Vastavuoroisesti toivoisin puolalaisten yritysten kiinnostuvan Itämeren pohjoisrannoista. Maillamme on tietoa, taitoja ja voimavaroja, jotka voivat täydentää toisiaan yhteiskuntiemme hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toivotamme parhainta menestystä Puolan heinäkuussa alkavalle Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajuudelle. Me arvostamme Puolan panosta Itämeren alueen yhteistyöhön ja olemme samaa mieltä siitä, että Itämeren valtioiden neuvostoa alueen merkittävimpänä hallitustenvälisenä elimenä on vahvistettava. 

Alueellamme on olemassa oleva yhteistyökehys; monia verkostoja on perustettu, monia hankkeita toteutettu ja paljon saavutettu. Kaikki verkostot ja kanavat on pidettävä toiminnassa silloinkin, kun kansainvälinen tilanne muutoin kiristyy. Tämän takia Suomen ja Puolan on jatkossakin pyrittävä pitämään Itämeren aluetta yhteistoiminnan mallialueena.