Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe juhlapäivällisillä Presidentinlinnassa Pohjoismaiden valtionpäämiesten vierailun kunniaksi 1. kesäkuuta 2017

Toivotan vieraamme vielä kerran sydämellisesti tervetulleiksi Suomeen. On suuri ilo saada olla mukavan juhlan isäntänä: juhlan, jossa koolla ovat lähimmät ja rakkaimmat naapurit ja ystävät. Lämmin kiitos korkea-arvoisille vieraillemme Suomen puolesta, että olette täällä tänä iltana.

Juhliessamme nyt Suomen itsenäisyyden sataa vuotta on siis syytä ilmaista kansakuntamme syvää kiitollisuutta siitä, että Pohjoismaat ovat aina olleet rinnallamme tilanteessa kuin tilanteessa. Tuntuu hyvin arvokkaalta saada viettää satavuotista itsenäisyyttämme yhdessä koko pohjoismaisen perheen kanssa.

* * *
Itämeri yhdistää Suomea ja Tanskaa. Ystävyytemme on jo satojen vuosien ajan perustunut aktiiviseen kaupankäyntiin ja kiinteisiin kulttuurisiteisiin. Tänään maidemme välinen kauppa on lisääntymässä entisestään. Ympäristöystävällinen teknologia, merenkulku ja terveysteknologia ovat esimerkkejä aloista, joilla teemme hedelmällistä yhteistyötä. Arkkitehtuurissa, muotoilussa ja musiikissa maidemme välillä vallitsevat vahvat perinteet.

Suurvaltojen naapureina sekä Suomi että Tanska ovat historiansa aikana joutuneet kokemaan vaikeita aikoja. Muiden pohjoismaiden tavoin osallistumme rauhan ja vakauden rakentamiseen myrskyisässä maailmassa. Euroopan unionissa Suomi ja Tanska tekevät yhteistyötä maanosamme hyvinvoinnin ja vakauden hyväksi. Yhdessä olemme näkyvämpiä.

* * *
Ruotsin ja Suomen väliset suhteet ovat hyvin tiiviit – enkä nyt tarkoita pelkästään jääkiekko-otteluita. Suomen ja Ruotsin väliselle yhteistyölle leimallista on laaja yksilötason yhteysverkosto. Yli puoli miljoonaa ruotsinsuomalaista ja Suomen ruotsinkielinen vähemmistö ovat tärkeässä asemassa sillanrakentajina maidemme välillä.

Tänä päivänä Suomen ja Ruotsin taloudellinen yhdentyminen on syvempää kuin koskaan. Maidemme EU-jäsenyydet ovat osaltaan vahvistaneet integraatiotamme. Yhteistyötämme Euroopan unionissa on nyt päättäväisesti vahvistettava entisestään. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa kysymyksissä Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina merkittävästi lähentyneet toisiaan. Yhteistyömme on nykyään tiiviimpää ja kattavampaa kuin koskaan aiemmin. Yhdessä olemme vahvempia.

* * *

Jokin norjalaisessa luonteenlaadussa saa meidät suomalaiset tuntemaan erityistä yhteenkuuluvuutta norjalaisiin. Ehkä tämä johtuu yhteisestä kaipuustamme luontoon. Siellä löydämme puhtaimmassa muodossaan vapauden, jota niin kiihkeästi kaipaamme. Vapaudenkaipuu ja luonnonläheisyys merkitsevät meille mahdollisuutta liikkua vapaasti, luoda kauppayhteyksiä ja tutkia uteliaasti ympäristöämme.

Nykyään yhteiset piirteemme käyvät ilmi erityisesti taloudellisessa yhteistyössämme. Hyviä yhteistyöaloitteita Norjan ja Suomen välillä on jo käynnistetty muun muassa e-terveyden, digitaalisten sairaaloiden sekä tienrakentamisen ja infrastruktuurin aloilla. Pitkälle kehittynyt, rajat ylittävä infrastruktuuri ja tiedonvaihto ovat vahvuuksiamme. Yhdessä osaamme enemmän.
Kunnianarvoisa Islannin presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson ja rouva Eliza Reid

Suomi ja Islanti sijaitsevat Pohjolan kummallakin laidalla, Suomi idässä, Islanti lännessä. Jo tämän ansiosta pohjoismainen yhteenkuuluvuuden tarve on maissamme hyvin vahva. Kummassakin maassa puhumme omaperäistä kieltä samalla kun me pohjoismaisten kielten kautta ylläpidämme kielellistä yhteenkuuluvuuttamme muihin Pohjoismaihin.

Maitamme yhdistää myös arktinen ulottuvuus. Osallistuin Arctic Circle -konferenssiin syksyllä 2014 ja olin hyvin vaikuttunut tapahtumasta, josta on tullut maailman suurin Arktisen dialogin foorumi. Islanti seuraa Suomea Arktisen neuvoston puheenjohtajana vuonna 2019 ja arktisia asioita koskeva yhteistyö maidemme välillä on erittäin hyvää. Yhdessä vaikutamme enemmän.

* * *

Kuten kaikki varmaan jo tietävätkin, Suomen juhlavuoden teema on ”yhdessä”. Tämä ei koske vain Suomea kansakuntana vaan koko Pohjolaa. Jokainen pohjoismainen kansa on antanut korvaamattoman panoksensa Suomen itsenäisyyden hyväksi. Yhteistyömme, ystävyytemme ja syvä keskinäinen luottamuksemme luovat edellytykset hyvinvoivalle pohjoismaiselle yhteiskunnalle. Näyttäkööt nämä arvot meille tietä myös vastaisuudessa. Ehdotan maljaa ystävyydellemme.