Teidän majesteettinne, Hyvät naiset ja herrat,
Olemme tänään kokoontuneet juhlistamaan satavuotista Suomea. Suomen historiaa ei voi kunnolla ymmärtää ellei samalla käsittele myös Ruotsia. Oikeastaan koko historiallisen ajan ovat suomalaiset ja ruotsalaiset olleet sidoksissa toisiinsa. Sidosten lujuus ja juridinen pohja ovat toki historian saatossa vaihdelleet.
Valtiollinen yhteytemme katkesi vuonna 1809. Suomen aseman muutos osaksi Venäjän keisarikuntaa ei kuitenkaan katkonut siteitämme. Kauppaa käytiin ja ajatuksia vaihdettiin silloinkin. Satavuotias maamme itsenäisyys ei ole myöskään koskaan merkinnyt eristäytymistä Ruotsista. Päinvastoin.
Tänä päivänä voimme todeta, että taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö maidemme välillä on todennäköisesti tiiviimpää kuin koskaan aiemmin vuoden 1809 jälkeen. Tiivistämisen varaa silti on.
Yhteistyö kansainvälisillä foorumeilla on maidemme välillä luonnollista, sillä jaamme yhteisen arvopohjan ja voisi jopa sanoa, saman tavan toimia ja käsitellä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Meitä yhdistävät yhteiskunnallinen vakaus ja hyvinvointi. Sekä vahva halu puolustaa näitä arvoja.
Maidemme välisestä suhteesta tekee ainutlaatuisuuden erityisesti ne laajat henkilökohtaiset verkostot niin politiikassa, yrityselämässä kuin kansalaisyhteiskunnassakin. Tämä on erinomaisen hieno ja tärkeä asia.
On myös tärkeä huomata, että Ruotsin kielen virallinen asema Suomessa ja suomalaistaustaisten suuri määrä Ruotsissa luovat osaltaan vahvaa perustaa yhteiselle tekemiselle ja keskinäiselle ymmärrykselle.
Seminaarin otsikko ”yhdessä kohti tulevaisuutta” kuvaakin mielestäni hyvin kansakuntiemme suhdetta sen kaikilla tasoilla.
* * *
Taloussuhteissamme on yhteistyön ohella ollut perinteisesti myös keskinäistä kilpailua. Sehän on ystävien kesken pelkästään positiivista. Se kirittää yrityksiämme ja luo uutta kilpailukykyä. Myös yritysfuusiot ja ostot puolin ja toisin ovat arkipäivää.
Talouselämämme integraatio on pitkällä. Perinteisten teollisuus- ja palvelusektoreiden ohella Suomi ja Ruotsi muodostavat käytännössä yhteisen alueen, jossa start-up yritykset ja sijoittajat liikkuvat. Suuryrityksille start-upit voivat antaa paljon niin tuotekehityksen kuin uusien toimintamallien saralla. Tässä on varmasti potentiaalia myös maittemme välisen yhteistyön syventämiselle.
Hyvinvointiyhteiskuntiemme menestyksen perustekijöitä ovat osaaminen, koulutus, tiede ja tutkimus. Olemme saavuttaneet näissä korkean tason. Kehityksen kärkijoukoissa pysyminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. On tärkeätä, että maittemme talousyhteistyöhön kuuluu kaupankäynnin lisäksi myös tutkimusta, kehittämistä ja innovointia, joka mahdollistaa välttämättömän uudistumisen.
Opiskelijavaihto on yksi hyvä keino luoda pohjaa tuleville yhteistyöverkostoille. Suomalaisia vaihto-opiskelijoita tulee runsaasti vuosittain Ruotsiin. Myös toiseen suuntaan kulkeva virta olisi tervetullutta. Suomessa on kaksi ruotsinkielistä yliopistoa sekä kolme muuta yliopistoa, joista löytyy kokonaan ruotsinkielisiä koulutuksia ja ne kaikki tarjoavat erittäin laadukasta korkeakoulutusta. Merta edemmäs ei siis tarvitse lähteä kalaan, vaan Itämeren ylitys riittää.
* * *
Haluan nostaa tässä esille erityisesti arktisen alueen, joka tarjoaa maillemme talouskasvu- ja innovaatiomahdollisuuksia. Mutta siihen liittyy myös vakavia ympäristöhaasteita. Ilmastonmuutoksen torjuminen on välttämätöntä, jos haluamme arktisen alueen säilyvän sellaisena kuin se on nyt. Niin sanotun mustan hiilen päästöjen vähentäminen arktisella alueella olisi tehokas tapa hillitä ilmaston lämpenemistä alueella. Ongelma on tunnettu ja päästölähteet ovat hyvin tiedossa. Tarvittava teknologiakin on jo olemassa. Nyt tarvitaan tahtoa hakea yhdessä toimivia ratkaisuja ongelman ratkaisemiseksi.
Kylmässä ilmastossa toimimisen asiantuntemukselle ja ratkaisuille on kysyntää. Voimme yhdessä rakentaa tulevaisuuden arktista taloutta kestävällä tavalla.
* * *
Suomi ja Ruotsi ovat suhteellisen pieninä ja vientivetoisina talouksina riippuvaisia kansainvälisestä taloudesta. Kaupan vapauttaminen on lisännyt hyvinvointia meillä ja maailmalla. Samalla kilpailu on kuitenkin tiivistynyt, ja kysymys kilpailukyvyn parantamisesta on noussut keskeiseksi. Uskon maittemme pärjäävän tässä asiassa.
Edessämme saattaa kuitenkin olla toisenlainen ajanjakso kuin mihin olemme tottuneet. Huoli protektionismin noususta on aiheellista. Rajojen sulkeminen ei ole oikea vastaus globalisaation haasteisiin. Suunnan pitäisi olla kohti avointa yhteistyötä kansainvälisiä pelisääntöjä noudattaen.
Epävarmuuksista huolimatta, lähtökohtamme ovat mielestäni erinomaiset kun suuntaamme katseitamme kohti tulevaisuutta. On velvollisuutemme pitää menestystekijöistämme hyvää huolta. Viime vuosien tapahtumat ovat monin tavoin korostaneet pohjoismaisen yhteistyön, pohjoismaisten arvojen ja yhteisten pohjoismaisten instituutioidemme merkitystä. Yhteinen pohjoinen mallimme on vahva brändi, jossa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.
* * *
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema on yhdessä. Yhdessä ja yhteistyöllä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa voimme tehdä vielä entistäkin enemmän maailman hyväksi.
Odotan mielenkiinnolla seminaarin puheenvuoroja ja keskusteluita siitä, miten voimme jatkaa menestystarinaamme myös seuraavat 100 vuotta.