(muutosvarauksin)
Arvoisat kadetit,
Onnittelen teitä menestyksellä suorittamastanne sotatieteiden kandidaatin tutkinnosta. Ylennän vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvossa olevat kadetit luutnanteiksi ja nimitän kadetit upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoihin.
Kansainväliset turvallisuusuhkat globalisoituvassa maailmassa ovat moninaisia. Viimeaikoina maailmanlaajuinen finanssikriisi on nostanut taloudelliset tekijät myös turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Lisäksi monet niin kutsutut ”uudet uhkat” ovat julkisuudessa esillä lähes päivittäin – olipa kyse ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mahdollisesta ruokakriisistä tai kyberuhkista.
Näiden uusien uhkien esiinnousu ei ole siirtänyt perinteisempiä turvallisuusuhkia pois keskustelusta. Viimeaikaiset väkivaltaiset tapahtumat Syyriassa ja pitkään jatkunut jännitys Lähi-idässä ovat esimerkkejä sellaisista kriiseistä, joilla saattaa lyhyelläkin varoitusajalla olla merkittäviä sotilaallisia vaikutuksia. Uudet uhkat eivät näin ollen ole syrjäyttäneet perinteisiä sotilaallisia uhkia.
Puolustusvoimien tärkein tehtävä on ennaltaehkäistä sotilaallisen uhkan muodostuminen Suomea vastaan ja tarvittaessa Suomen sotilaallinen puolustaminen. Vaikka sotilaallinen uhka Suomea kohtaan tuntuukin tänään varsin kaukaiselta ajatukselta, on puolustuskyvyn kehittämisestä pidettävä huolto pitkällä aikavälillä. Uskottava puolustuskyky perustuu vuosikymmenten aikana tehtyyn työhön. Kerran alas ajettua puolustuskykyä ei voida rakentaa uudelleen nopeasti. Ennaltaehkäisyn perustana on oltava todellinen kyky puolustaa maata.
Suomen sotilaallisen puolustamisen lisäksi puolustusvoimat tukee muita viranomaisia ja osallistuu kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan valtiojohdon päätösten mukaisesti. Vaikka tulevissa työtehtävissänne olette ensisijaisesti tekemisissä Suomen sotilaallisen puolustuksen valmisteluissa, tulette monissa tilanteissa kohtaamaan viranomaistuen ja kansainvälisen kriisinhallinnan teille asettamat vaatimukset.
Puolustusvoimauudistus on ollut vahvasti julkisuudessa noin kahden vuoden ajan. Julkinen keskustelu uudistuksesta keskittyy usein lakkautuksiin ja leikkauksiin. Mielestäni puolustusvoimauudistusta tulee tarkastella puolustusvoimien toimintaedellytysten ja -kyvyn varmistamisen näkökulmasta. Ilman puolustusvoimauudistusta Suomen puolustuskyvyn uskottavuus alkaisi lähivuosina murentua. Puolustusvoimauudistuksen tarkoituksena on varmistaa pitkän aikavälin tasapaino puolustusvoimien toiminnan ja puolustusmäärärahojen välillä. Uudistuksella pyritään viime kädessä varmistaa se, että perustettavat sodan ajan joukot saavat niille osoitettavien tehtävien edellyttämän koulutuksen ja että ne varustetaan tehtävien edellyttämällä materiaalilla.
Yleinen asevelvollisuus on puolustusjärjestelmämme ydin. Osaava ja maanpuolustustahtoinen reservi mahdollistaa riittävän uhkien ennaltaehkäisykyvyn luomisen ja kriisitilanteessa koko maan sotilaallisen puolustamisen. Nyt käynnissä olevan puolustusvoimauudistuksen myötä on käynyt jälleen kerran selväksi, että myös tulevina vuosikymmeninä Suomen sotilaallinen puolustus tulee perustumaan yleisen asevelvollisuuden avulla luotavaan reserviin. Nyt valmistuttuanne tulette olemaan keskeisessä asemassa asevelvollisten kouluttajina maanpuolustustahdon lujittajina ja osaavan reservin luomisessa – niin puolustusvoimissa kuin rajavartiolaitoksessa.
Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, johtajat ja opettajat,
Kiitän teitä hyvin tehdystä työstä. Kurssilaisten menestys osoittaa, että olette onnistuneet tehtävässänne. Olette luoneet nuorille upseereille edellytykset suoriutua vaativassa ammatissa. Teidän ansiostanne puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön osaaminen säilyy korkeatasoisena.
Nuoret upseerit,
Te ansaitsette tänään lämpimät onnittelut. Olette saavuttaneet tärkeän etapin sotilasurallanne. Tämä päivä on varmasti teille ja läheisillenne unohtumaton. Läheisten tuki on arvokasta – muistakaa kiittää heitä siitä.
Toivotan teille kaikille menestystä tehtävissänne.