Arvoisa presidentti Moon, arvoisa rouva Kim,
On ollut suuri ilo ja kunnia toivottaa teidät tervetulleeksi valtiovierailulle Suomeen. Edellisestä Korean tasavallan presidentin Suomen-vierailusta on ehtinyt kulua kolmetoista vuotta.
Olemme tänään voineet todeta, että meillä on paljon syitä yhteistyömme ja yhteydenpitomme tiivistämiseen. Jo vierailunne aikana tässä työssä otetaan tärkeitä askelia. Tapaamisten lisäksi hallitustemme ja yritystemme välillä allekirjoitetaan lukuisia yhteistyöasiakirjoja. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
* * *
”Hyvä, hyvä.” Tämä sanapari taitaa olla asia, josta Suomi Koreassa yhä laajimmin tiedetään. ”Hyvä, hyvä”, siis selvällä suomen kielellä sanottuna, toistuu maassanne paljon huomiota saaneessa ksylitoli-tv-mainoksessa. Rehellisyyden nimissä on tosin todettava, että mainoksen hahmosta me suomalaiset emme ehkä aivan itseämme tunnista.
Mielleyhtymä Suomen ja ”hyvän” välillä on kuitenkin kantanut paljon yhtä tuotetta pidemmälle. Sen myötä Suomeen liitetään Koreassa koko joukko myönteisiä ominaisuuksia. Sellaisia, joita itsekin mielellämme vaalimme. Koulutus ja tutkimus, luovuus ja innovaatiot, terveys ja ympäristöystävällisyys. Nuo oman hyvinvointimme kulmakivet ovat myös tänään olleet keskusteluissamme esillä. Niiden arvossaan pitäminen yhdistää maitamme.
* * *
Suomalaisten ja korealaisten koulujen oppimistulokset ovat kansainvälisissä vertailuissa maailman kärkeä. Reitit hyviin tuloksiin ovat toki olleet erilaisia, kummankin maan historiasta ja kulttuurista kumpuavia. Yhteistä on korkeatasoisen koulutuksen arvostus. Vanhemmat voivat luottaa sen avaavan lapsilleen tien menestykseen elämässä.
Koulutuksen ohella investoimme molemmissa maissa tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Onkin luontevaa, että vierailunne ohjelmassa painottuu start-upien merkitys. Nämä nuoret innovatiiviset kasvuyritykset ovat jatkossa yhä suuremmassa roolissa kestävän talouskasvun ja hyvinvoinnin luomisessa. Uskon, että Suomella ja Korealla on tällä sektorilla toisilleen paljon annettavaa.
Elämme suuren teknologisen murroksen keskellä. Koreassa puhutte neljännestä teollisesta vallankumouksesta. Me Suomessa kutsumme usein samaa ilmiötä vähän vaatimattomammin digitalisaatioksi.
Korkean teknologian maina meillä molemmilla on hyvät edellytykset tarttua 5G:n ja tekoälyn kaltaisten läpimurtojen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Esimerkistä käy terveysteknologian ja terveysdatan kasvava merkitys ikääntyvän väestömme hyvinvoinnin turvaamisessa.
Kaiken uuden hyvän rinnalla teknologian ripeä kehitys tuo vastaamme kuitenkin myös vaikeita kysymyksiä. Niihin meidän on syytä hakea vastauksia yhdessä.
* * *
Tulevaisuudessakaan emme elä yksin teknologiasta. Tarvitsemme myös ihmisten välistä kanssakäymistä. Kulttuuri luo sille hedelmällistä yhteistä pohjaa. Meille korealainen kulttuuri on tullut parhaiten tutuksi musiikin alalla.
Suomessa järjestettävissä klassisen musiikin kilpailuissa korealaiset ovat vuodesta toiseen menestyneet erinomaisesti. Nuorempi sukupolvemme on innostunut korealaisesta K-popista. Se on saanut suomalaisnuoret tutustumaan korealaiseen elämään ja kulttuuriin syvemminkin, jotkut heistä myös opiskelemaan korean kieltä.
Suomen ja korean kieliä kuulee aika ajoin väitettävän sukulaiskieliksi. En tiedä, kuinka vahvaa tämän väitteen tueksi esitetty tieteellinen näyttö on. Mutta varmaa on, että juuri kielitieteestä löytyy maidemme välille yksi historiallinen yhteys. Ensimmäisen ulkomaisen, tieteellisesti pätevän korean kielen kieliopin laati vuonna 1939 suomalainen kielitieteilijä, tutkimusmatkailija ja diplomaatti Gustav John Ramstedt.
Kielitieteessä, tutkimusmatkailussa ja diplomatiassa on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta. Toisten kulttuurien paremmasta ymmärtämisestä. Yhteistä kieltä ja yhteisiä näkemyksiä on vaikea hakea ilman suoraa kontaktia. Vierailunne yhteydessä parannamme kansalaistemme mahdollisuuksia siihen. Uudet liikenneyhteydet ja työmarkkinoidemme välinen liikkuvuus vähentävät maantieteellisen etäisyytemme merkitystä.
* * *
Kiristyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa kannan erityistä huolta diplomatian tulevaisuudesta. Vaikeina aikoina dialogia tarvitaan enemmän, ei vähemmän. Se on välttämätöntä kaiken sen hyvän turvaamiseksi, jota olemme menneinä vuosikymmeninä Pohjoismaissa, Euroopassa ja koko maailmassa luoneet. Demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate. Ja ennen muuta rauha. Olisi vaarallista päätyä pitämään näitä saavutuksia itsestäänselvyytenä.
Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestys on paras rauhan tae. Sen merkityksen tunnemme yhtä lailla Euroopassa kuin Korean niemimaalla. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitsemme myös ilmastonmuutoksen torjumiseen. Yksin meistä kukaan ei globaaleista koettelemuksista selviä. Hyvää on puolustettava yhdessä.
* * *
Arvoisa presidentti Moon, arvoisa rouva Kim,
Haluan kohottaa maljan kunniaksenne ja Suomen ja Korean tasavallan väliselle ystävyydelle.