Minulla ja puolisollani on suuri ilo ja kunnia toivottaa Teidän Majesteettinne tervetulleeksi valtiovierailulle Suomeen. Muistamme hyvin, kuinka lämpimästi meidät otettiin vastaan valtiovierailullamme Tukholmassa kolme vuotta sitten. Oli luonnollista, että ensimmäisen vierailumme suuntautui Ruotsiin. Vastavuoroiset valtiovierailut ovat erinomainen osoitus maidemme läheisestä ja ainutlaatuisen tiiviistä suhteesta.
Olen presidenttikaudellani pitänyt pohjoismaista ja erityisesti suomalais-ruotsalaista yhteistyötä erittäin tärkeänä. Olen vieraillut Ruotsissa useita kertoja. Arvostan suuresti suhdettamme ja mielestäni olemme nyt lähempänä toisiamme kuin koskaan ennen. Kenties ainoa poikkeus on silloin, kun kohtaamme toisemme jääkiekkokaukalossa.
Kansainvälisellä mittapuulla yhteistyömme taso ja laajuus ovat ainutlaatuisia. Suomalainen ja ruotsalainen elinkeinoelämä ovat toistensa kaltaisia. Poliittinen johto tapaa toisiaan usein. Yhteistyömme käsittää kaikkia yhteiskunta-alueita ja lainaamme mielellämme toisiltamme hyviä käytäntöjä.
Tärkeintä on kuitenkin päivittäinen yhteistyö kansalaisten, yritysten, yhdistysten, kulttuurielämän, yliopistojen, urheiluelämän ja muiden osa-alueiden väliillä. Yhteistyö koostuu kaikista päivittäisistä tapaamisista, jotka edistävät suhdettamme ja luovat lisäarvoa kummallekin maalle ja kummankin maan kansalaisille.
Maidemme välinen suhde perustuu maantieteelliseen, historialliseen, kulttuurilliseen ja arvopohjaiseen yhteyteen. Vaikka suhteemme juuri nyt onkin erittäin myönteinen ja intensiivinen, sitä on kaikkien muiden suhteiden tavoin jatkuvasti ylläpidettävä. Emme voi pitää sitä itsestäänselvyytenä. Jotta tiivis yhteistyömme voi syventyä, tarvitsemme henkilökohtaisia verkostoja ja yhteyksien jatkuvaa vaalimista kaikilla tasoilla. Tässä haluan erityisesti painottaa nuorempien sukupolvien aktiivisen osallistumisen merkitystä. Se on ollut molemminpuolinen pyrkimyksemme myös tämän valtiovierailun ohjelmassa.
Kielet yhdistävät maitamme. Suomessa suomenruotsalaiset ja ruotsin kieli ovat aina olleet erittäin keskeisessä asemassa rakentamassa kansallista identiteettiämme ja pohjoismaista yhteenkuuluvuutta. Ruotsin kieli on erittäin arvokas etu Suomen ja Ruotsin suhteille.
Ruotsinsuomaisten panos modernin Ruotsin rakentamisessa on ollut merkittävä. Olemme iloisia, että Ruotsi on viime vuosina aktiivisesti vahvistanut suomen kielen asemaa Ruotsissa. Suomenkielisten hallintoalueiden määrä on vähitellen kasvanut ja niitä on nyt 59. Tähän mennessä tehdyt panokset ovat osoittaneet, että suomenkielisen palvelun tarve on ollut odotuksia suurempi. Toivomme tämän työn jatkuvan ja vahvistuvan.
Maidemme väliselle yhteistyölle on suureksi eduksi, että Suomessa puhutaan ruotsia ja Ruotsissa suomea. Tämä kielitaito on mahdollisuus, jota meidän tulee vaalia parhaalla mahdollisella tavalla. Maillamme on tässä suhteessa kaikki voitettavanaan.
Ensi viikolla on kulunut 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Kyseessä oli sota, joka on jättänyt – enemmän kuin mikään muu tapahtuma – jälkensä suomalaisten luonteeseen. Haluan tässä yhteydessä kiittää lämpimästi Ruotsia ja vapaaehtoisia ruotsalaisia panoksestaan talvisodan aikana. Ruotsi toimitti aseita ja muuta materiaalia sekä vapaaehtoisia Suomen puolustukselle. Avun määrä ja laajuus ansaitsevat Suomelta suurempaa arvostusta kuin mitä ne ovat aiemmin saaneet.
Turvallisuuspolitiikassa maamme ovat kumpikin samanlaisten haasteiden edessä. Kumpikin maa haluaa taata ja parantaa kansalaistensa turvallisuutta, vapautta ja hyvinvointia. Toistemme lähimpinä yhteistyökumppaneina on siksi luonnollista, että etsimme yhteisiä ratkaisuja myös puolustusyhteistyöhön. Yhteistyötoiminta tällä osa-alueella on viime vuosina ollut ilahduttavan dynaamista.
Pyrkiessämme puolustussektorilla yhä läheisempään yhteistyöhön on erittäin tärkeää samanaikaisesti tiivistää myös ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä sekä eurooppalaisella että kansainvälisellä tasolla. Yhteistyömme lujittamiselle on olemassa vankka pohja, sillä käsityksemme ympäröivästä maailmasta ja kansainvälisistä kysymyksistä ovat erittäin pitkälti samanlaisia.
Kaupan ja talouden alalla niin suomalainen kuin ruotsalainenkin elinkeinoelämä on yhä integroituneempaa. Ruotsin markkinat ovat luonnollisesti ensimmäinen vaihtoehto, kun suomalainen yritys päättää kokeilla siipiään ulkomailla. Samalla Ruotsi on maa, joka investoi ylivoimaisesti eniten Suomeen. Mutta käyttämätöntä potentiaalia on edelleen paljon. Haluan haastaa kaikki mukana olevat osapuolet tekemään kaikkensa, jotta maidemme välinen taloudellinen yhteistyö tiivistyy entisestään. Tämä tarkoittaa erityisesti talouksiemme uudelleen suuntaamista sekä uusien innovaatioiden kehittämistä. Tästä hyvänä esimerkkinä on yhteistyö, jonka valtiolliset innovaatio-organisaatiomme Tekes ja Vinnova ovat aloittaneet.
Maailmantilanteen epävarmuuden kasvaessa Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö säilyy vakaana. Yhdessä voimme paremmin kohdata tulevat haasteet sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Emme ole identtisiä, mutta täydennämme toisiamme erinomaisella tavalla.
Teidän Majesteettinne, toivotan Teidät lämpimästi tervetulleiksi Suomeen. Arvostamme Teidän suurta kiinnostustanne maatamme kohtaan. Haluan nostaa maljan maidemme välisille erinomaisille suhteille sekä Teidän Majesteettienne henkilökohtaiselle onnelle ja menestykselle!