Kiitän kunniatohtoreiden puolesta 375-vuotiasta Helsingin yliopistoa ja sen eläinlääketieteellistä tiedekuntaa saamastamme arvokkaasta huomionosoituksesta. Otimme hattumme ja miekkamme nöyrinä vastaan ja muistamme, että kunniatohtoruus velvoittaa meitä tekemään töitä yhteisen hyvän eteen.
Kiitän myös tohtori Sanna Hellströmiä ajatuksia herättävistä sanoistanne. Toitte esiin eläinlääketieteen laajan vaikuttavuuden, sen monipuolisuuden sekä luovuuden merkityksen tieteen tekemisessä. Nämä samat teemat ovat olennaisia kaikilla tieteen ja osaamisen aloilla.
Tieteen taso on Suomessa vakaa. Silti olemme nähneet monien kilpailijamaittemme kirivän ohitsemme ja jättävän meidät jälkeensä. Huippututkimuksen merkitys suomalaisen menestyksen ja hyvinvoinnin turvaajana on keskeinen. Toivottavasti uusi hallitus onnistuu tavoitteessaan nostaa Suomi kymmenessä vuodessa koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaaksi.
Tutkimus ja koulutus muuttuvat nopeasti ja yhtenä muutoksen veturina toimii vauhdilla etenevä digitalisaatio. Tuskin tänään edes osaamme kuvitella, millaisia yliopistot ovat vuosikymmenen päästä. Tämä muutos Suomen on osattava käyttää hyödykseen. Citius, altius fortius – meidän on kaikilla tieteenaloilla pyrittävä yhä dynaamisempiin, yhä korkeatasoisempiin suorituksiin.
Säännöllisesti julkaistavat kansainväliset vertailututkimukset ovat osoitus yliopistomaailman kovasta keskinäisestä kilpailusta. Jokainen suomalainen yliopisto ei voi enää tulevaisuudessa olla hyvä kaikessa, tarvitaan erikoistumista ja yliopistojen keskinäistä yhteistyötä. Yksittäiselle tieteentekijälle kansainvälinen yhteistyö on aina kannattavaa toimintaa.
Suomalainen tohtorikoulutus antaa erinomaiset valmiudet havainnoida maailmaa, huomata ongelmia ja löytää niihin ratkaisuja sekä tuottaa uutta tutkimustietoa. On tärkeää jatkossakin huolehtia koulutuksen monipuolisuudesta ja laajuudesta sekä kannustaa myös siirtymistä tieteen alalta toiselle. Siten saataisiin syntymään myös lisää kaivattua luovuutta ja uuden alkuja.
* * *
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tavoitteena on turvata eläinten ja ihmisten terveyttä sekä hyvinvointia. Tavoitteeseen kätkeytyy suuri viisaus: kaikkien elollisten olentojen hyvinvointi liittyy joko välillisesti tai välittömästi toinen toisiinsa. Eläimet ovat ainutkertaisia, tuntevia ja ajattelevia yksilöjä, joiden on hyvä saada elää mahdollisimman arvokkaasti ja lajityypillisesti. Hyvinvoiva eläin on onneksi myös ihmiselle.
Nobelin rauhanpalkittu Albert Schweitzer kirjoittaa: ”Miten rakentaa uusi ihmisyys? Kunnioittamalla elämää. Olemassaolo riippuu enemmän elämän kunnioittamisesta kuin laista ja profeetoista. Elämän kunnioittamiseen sisältyy koko rakkauden etiikka sen syvimmässä, ylevimmässä mielessä. Se on yksilön ja koko ihmiskunnan jatkuvan uudistumisen lähde.” Juuri tästä on pohjimmiltaan kysymys. Eläinten kunnioittaminen on ennen kaikkea elämän ja luonnon monimuotoisuuden arvostamista.
Suomessa eläinlääketiede on kansainvälistä huippuluokkaa. Sekä seuralais- että tuotantoeläimiä hoidetaan korkeatasoisesti. Eläintautitilanne on Suomessa hyvässä hallinnassa, josta on kiittäminen eläinlääkärikuntamme vastuullista toimintaa.
Tämän päivän kuluttaja haluaa tietää ruokansa alkuperästä, siitäkin, miten se on tuotettu. Tiedostava kuluttaja haluaa valinnoillaan osoittaa välittävänsä tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Suomalainen ruoka maistuu vientituotteenakin ja sen paras puolestapuhuja on luotettava elintarvikkeiden tuotantoketju.
* * *
Vain oppimalla lisää eläimistä voimme tavoitella niille parempaa hyvinvointia sekä lisätä myös omaa itseymmärrystämme lajina muiden lajien joukossa. Kirjailija Henry Bestonin sanoin:
”Tarvitsemme uuden, viisaamman käsityksen eläimistä, sillä eläimiä ei tule arvioida ihmisen mittapuulla. Vanhemmassa ja eheämmässä maailmassa kuin omamme ne liikkuivat valmiina ja täydellisinä, siunattuina herkillä aisteilla, jotka me olemme menettäneet tai jollaisia meillä ei ole koskaan ollutkaan. Ne kuulivat ääniä, joita me emme saa kuulla milloinkaan. Ne eivät ole veljiämme, ne eivät ole käskyläisiämme; ne ovat toisia kansoja, jotka ovat jääneet kanssamme elämän ja ajan verkkoon”.
Lämpimät onnitteluni kaikille tohtoreille! Toivon teille antoisia hetkiä eläinlääketieteen monipuolisessa maailmassa! Helsingin yliopistolle ja eläinlääketieteelliselle tiedekunnalle parhainta menestystä Suomen tulevaisuuden luomisessa!