(muutosvarauksin)
Minulle on ollut suuri ilo ja kunnia saada toivottaa teidät, arvoisa presidentti Bērziņš, valtiovierailulle Suomeen. Vierailunne korostaa maidemme erinomaisen läheisiä suhteita.
Minä ja puolisoni muistelemme lämmöllä valtiovierailua Latviaan syyskuussa 2013. Saimme tuolloin mielenkiintoisten keskustelujen lisäksi tutustua kauniiseen ja historian kerrostumia pursuavaan Riikaan sekä vierailla pääkaupunkinne ulkopuolella Jelgavassa ja Incukalnsissa.
Tuon vierailun ja nyt käynnissä olevan valtiovierailun välillä olemme tavanneet toisemme useaan otteeseen eri yhteyksissä, kuten hyvien naapurusten ja ystävysten kuuluukin. Voidaan kuitenkin sanoa, että valtiovierailut tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden käsitellä yhdellä kertaa maidemme välistä yhteistyötä lähes koko laajuudessaan.
Kuten tänään olemme todenneet, on suhteidemme perusta erinomaisella tolalla. Olemme läheisiä naapureita yhteisen Itämeren piirissä. Suomea ja Latviaa yhdistävät niin historian vaiheet kuin nykypäivän kumppanuus, jota toteutamme sekä kahdenvälisesti että EU:n puitteissa.
Valtiovierailuni jälkeen on Latviasta tullut euroalueen jäsen. Olen iloinen, mutta en yllättynyt, että Latvia täytti selkeästi Maastrichtin kriteerit ja on sitoutunut vastuulliseen talouspolitiikkaan. Latvia on ollut tässä suhteessa eurooppalainen mallimaa. Myös Latvian OECD-jäsenyysneuvottelut ovat edistyneet mallikkaasti. Toivomme, että neuvottelut saadaan päätöksen vielä tämän vuoden aikana ja että Latvian OECD-jäsenyys voidaan vahvistaa ensi vuonna.
* * *
Latvia toimii nyt ensimmäistä kertaa EU:n puheenjohtajamaana. Puheenjohtajakautenne agenda on painava. Sen vuoksi ei ole meillekään vähäpätöinen asia, että EU:n puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Latvian kaltainen läheinen kumppani.
Latvian valitsemat painopisteet; kilpailukyinen Eurooppa, digitaalinen Eurooppa ja sitoutunut Eurooppa eli EU:n ulkosuhdetoiminta ovat asioita, jotka ovat korkealla myös Suomen agendalla. Teillä on täysi tukemme.
Korkealla asialistalla ovat myös maidemme väliset taloudelliset suhteet. Suomen ja Latvian väliset kauppasuhteet ovat palanneet nopeasti talouskriisin alkua edeltäneelle tasolle ja itse asiassa jo ylittäneetkin sen. Kaupan kasvulle ja uusille investoinneille on molemmissa maissa silti yhä runsaasti tilaa. Mutta niin on halukkaita tekijöitäkin, kuten tämän päivän yritysfoorumi ja siihen kohdistunut laaja kiinnostus ovat osoittaneet.
Suomalaisia yrityksiä toimii Latviassa reilut 370. Nämä yritykset eivät ole keskittyneet vain yhdelle tai kahdelle talouden sektorille. Ne kattavat useita toimialoja uusinta puhdasta teknologiaa hyödyntävistä energia-alan toimijoista konepajateollisuuteen ja matkailualan palveluihin. Sama monipuolisuus pätee latvialaiseen tarjontaan, josta olemme tänään saaneet kuulla täällä Helsingissä.
Maillamme on yhteisiä etuja valvottavana myös energia- ja liikennesektoreilla. Tällä viittaan muun muassa Itämeren alueen kaasunsiirtoyhteyksien ja Latviassa sijaitsevan Incukalnsin kaasuvarastojen kehittämiseen sekä Rail Baltica-hankkeen etenemiseen, joita myös suomalaisen liike-elämän edustajat mielenkiinnolla seuraavat.
Poliittisten ja taloudellisten siteiden lisäksi meitä yhdistää myös yhteinen naapurusto. Lähialueemme tapahtumat vaikuttavat sekä Suomen että Latvian turvallisuuteen ja vakauteen.
Ukrainan kriisin ja sen tuhansien ihmisuhrien myötä olemme valitettavasti jälleen joutuneet toteamaan, ettei Eurooppa olekaan rauhan tyyssija. Suomen linja suhteessa Ukrainan kriisiin on ollut selkeä. Venäjän toiminta Krimillä ja Itä-Ukrainassa mukaan lukien laittomat aluevaltaukset, laiton voimankäyttö ja yritykset rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta on tuomittu yksiselitteisesti. Emme voi hyväksyä tapahtuneita kansainvälisen oikeuden rikkomuksia.
* * *
Sekä politiikka että talous ovat suhteissamme keskeisiä. Mutta kuten ihmisillä yleensäkin, kulttuuri luo lopulta syvempää yhteyttä. Olin ilahtunut kuullessani, että Latvian Kansallinen taidemuseo, joka avataan remontin jälkeen syksyllä 2016, tulee avajaisnäyttelynä esittelemään kansallistaiteilijan Janis Rozentālsin juhlanäyttelyn. Tämä arvostettu taiteilija oli naimisissa suomalaisen laulajan Elli Forsellin kanssa. Suomessa asuessaan hän sai virikkeitä myös Suomen kansallisromantiikasta. Suomessa Rozentāls nimittäin tutustui Akseli Gallen-Kallelan teoksiin, jonka Kalevala-maalaukset innoittivat häntä käsittelemään latvialaista tarustoa ja mytologiaa. Tällaiset henkisiä symboleja luovat ja käsittelevät yhteydet ovat nekin keskeinen osa Suomen ja Latvian välistä suhdetta.
Arvoisa presidentti Bērziņš, haluan vielä kiittää tulostanne Suomeen sekä niistä antoisista keskusteluista, joita päivän mittaan olemme käyneet. Haluaisin nyt kohottaa maljan Latvian presidentti Bērziņšin sekä Suomen ja Latvian erinomaisten suhteiden kunniaksi!