Yhdysvaltain twiittaava presidentti kertoi jokin aika sitten ymmärtäneensä erään käymämme keskustelun niin, että suomalaiset ovat hyvin metsänsä hoitavaa metsäkansaa. Jokin vuosikymmen sitten, ehkä vielä vain jokunen vuosi sitten, herkkä hipiä olisi täällä voinut nousta. Että muka metsissä mennään ja ollaan, me mobiilipuhelimien ja muunkin korkean teknologian maa.
Niin äkkiä muuttuu maailma, että jo tänään ja varmasti vielä enemmän huomenissa metsäkansa ei olekaan menneisyyttä vaan tulevaisuutta. On tullut paljon uutta tietämystä; että metsät varastoivat jotain sellaista, joka on ilmakehälle haitallista – hiilinielut ovat tulleet joka ihmisen tietoon.
Suomen metsiä on kautta aikojen käytetty elämän ylläpitämiseen. Puu on ollut rakennusaine ja lämmön lähde, metsä kaskiviljelyksen peltona tai tervan tuotanto kaupankäynnin edistäjänä. Teollinen hyödyntäminen, joka alkoi jo ennen Metsäteollisuus ry:n perustamista, on sittemmin ollut taloutemme selkäranka.
Näille vuosisadoille, aina tähän päivään asti on ollut yhteistä perusajatuksen perinnettä. Se ulottuu pienestä suureen, palstanpitäjästä suuryhtiöön. Metsä on kuin talletus; se tuottaa ja kun kaikkea tuottoa ei käytetä, syntyy korolle korkoa.
Tässä uudessa tulevaisuudessa tuotto voi tuplaantua. Mitä enemmän puuta voidaan käyttää hyväksi niin, että se vähentää hiilipäästöjä tai jää sitomaan hiiltä tuotteisiin, sitä suurempi on kaksoishyöty. Miten se sitten tehdään, minä luotan suomalaisen metsäteollisuuden vastuulliseen osaamiseen, enkä ole siinä suinkaan ainoa. Metsäkansa kun on edelleen myös teknologian maa.
Metsäteollisuus on pääomavaltaista ja pitkäjänteistä toimintaa. Samalla ala on hyvin suhdanneherkkä. Näistä tekijöistä muodostuu vaativa kokonaisuus, joka monasti on määrittänyt koko maan taloutta.
Elämme nyt myönteistä aikaa. Alan yritysten osuus Suomen viennistä on noin viidennes ja 140 000 suomalaista saa leipänsä suoraan tai välillisesti metsäteollisuudesta.
Hyvin konkreettinen kuva syntyy, jos vertailemme uutisia muutamien vuosien takaa tämän päivän kuulumisiin. Vaikkapa Varkaudesta, Äänekoskelta, Kaukaalta, Sunilasta tai Kemijärveltä; syvä huoli on kadonnut ja tilalle on tullut menestyksen tai ainakin toivon tunnelmaa.
Metsäteollisuuden vaikutus yhteiskuntamme kehitykseen ulottuu paljon laajemmalle kuin pelkästään taloudellisen hyvän tuottamiseen. Se on vaikuttanut koko teollisuuskulttuurimme muodostumiseen ja ollut viennissä tiennäyttäjä muillekin teollisuusaloille.
Jo paljon ennen kuin alettiin puhua yritysten yhteiskuntavastuusta, metsätehtaat vastasivat oman väkensä tarpeisiin jopa lastentarhoja ja kouluja myöden. Moni paikkakunta on suorastaan elänyt tehtaansa tahdissa.
Suomi on metsien maa ja metsät ovat osa identiteettiämme. Taloudellisen hyödyn ohella metsät rikastuttavat jokaisen omaa elämää. Metsä rauhoittaa mieltä, siellä liikkuja kohtaa luonnon. Se tarjoaa sieni- ja marja-apajat, mahdollistaa kasvi-ja eläinhavaintoja ja toimii leikki- tai lenkkipaikkana. Metsä on luonnon monitoimikeskus.
Metsä toimii myös ilmanpuhdistajana. Ilmastomuutoksen torjunnassa metsien hiilinieluilla ja hiilivarastoilla on valtava merkitys. Ilmastomuutos itsessään taas on ihmiskunnan kohtalonkysymys.
Meillä on virinnyt vilkas keskustelu siitä missä määrin metsää voidaan hakata. Kaikki keskustelijat tuntuvat lähtevän siitä, että uutta metsää kasvaa joka tapauksessa huomattavasti enemmän kuin vanhaa tullaan hakkaamaan. Yhteinen intressi varmasti on, että sekä puun kasvua että hiilivaraston määrää lisätään.
Puu ei ole tässäkään ongelma, vaan ratkaisu. Puu korvaa jo nyt esimerkiksi muovia, keinokuituja ja metalleja. Kestohyödykkeenä kuten rakentamisessa, puu jää hiilivarastoksi. Uudet innovaatiot ovat tervetulleita, tänään täällä palkitaankin nuoria tekijöitä.
Vaikka metsiämme hoidetaan hyvin, aina on vielä parantamisen varaa. Teollisuudella on myös merkittävä mahdollisuus viedä investointiensa mukana metsäkulttuuriamme eri puolille maailmaa.
Metsittäminen on noussut globaaliksi hankkeeksi. Suomessa tilaa siihen on rajallisesti, mutta se mikä metsäalasta yhteiskuntarakenteeseen kuluu, voidaan metsittämällä paikata.
On tärkeää, että metsäteollisuus elää ajassa ja tarkoin seuraa maailman muutoksia. Tuotekehitystä, trendien ymmärtämistä ja puhtaampia ratkaisuja tarvitaan. Osaamisenne on maallemme hyvin tärkeää, olette taloutemme etulinjassa.
Toivotan onnea ja menestystä 100-vuotiaalle Metsäteollisuus ry:lle, sen jäsenyrityksille ja ihmisille menestyksen takana. Luotan siihen, että metsistä voimme elää jatkossakin. Pidetään menestyksemme tekijöistä hyvää huolta.