Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Naton kumppanuuksia käsittelevässä kokouksessa Chicagossa 21.5.2012

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Arvoisa pääsihteeri, tahdon kiittää teitä tämän kumppanuustapahtuman järjestämisestä. Suomi on valmis tiiviiseen yhteistyöhön Naton jäsen- ja kumppanuusmaiden kanssa aktiivisemman ja vahvemman yhteistyön edistämiseksi.

Suomen Nato-kumppanuus perustuu laajalle ja molempia osapuolia hyödyttävälle käytännön yhteistyölle. Suomi on edistynyt kumppani, jolla on hyvä yhteensopivuus ja valmius operaatioihin. Suomella on paitsi annettavaa puolustusliitolle, myös omat erityisetunsa.

Suomi on Naton tavoin sitoutunut tekemään maailmasta turvallisemman ja osallistuu Nato-johtoisiin operaatioihin edistääkseen yleistä turvallisuutta. Operaatioihin osallistuminen on olennainen osa kumppanuuttamme, ja se on myös edesauttanut joukkojemme ja valmiuksiemme kehitystä. Lisäksi arvostamme suunnittelu- ja arviointiprosessin kaltaisia käytännön työkaluja, joita Nato tarjoaa valmiuksien kehittämiseen.

Merkittävä osa yhteistyötämme on Suomen panos Naton nopean toiminnan joukkojen joukkopooliin, johon Suomi on ensimmäisessä vaiheessa osoittanut suojeluosaston. Naton suunnitelmia laajentaa nopean toiminnan joukkojen harjoitusaikataulua ja painopisteitä pidämme erittäin tervetulleina.

Vaikea taloustilanne on kaikille haastava, ja vaikuttaa merkittävästi myös puolustussektoriin. Yhteistyötä onkin lisättävä, mikä tarkoittaa erityisesti sotilaallisten voimavarojen yhdistämistä ja jakamista. Monikansallisen valmiusyhteistyön merkitys vain kasvaa jatkossa. Tärkeimmät valmiudet voidaan turvata ainoastaan lisäämällä sotilaallista yhteistyötä niin EU:n ja Naton piirissä kuin pienempien maaryhmien kesken.

Naton vastaus tulevaisuuden haasteisiin on Smart Defence. Suomi ehdottaa, että kumppanuusmaat otetaan tiivisti mukaan Naton Smart Defence -työhön. Alueellinen yhteistyö Naton jäsen- ja kumppanuusmaiden välillä voi olla erittäin hedelmällistä, kuten Pohjoismaiden NORDEFCO:n piirissä tekemä puolustusyhteistyö osoittaa. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että EU:n puolustusyhteistyö ja Naton Smart Defence -hanke ovat keskenään sopusoinnussa ja tukevat toisiaan.

* * *

Suomi ei jatkossakaan tyydy olemaan passiivinen tarkkailija vaan tahtoo olla aktiivinen osallistuja. Käytännön yhteistyön ohella tärkeän osan työtämme muodostaa tiivis ja rakentava poliittinen vuoropuhelu, jota pidämme erittäin tärkeänä ja jota haluamme myös kehittää jatkossa.

Naton kumppanuusohjelmat ovat viime vuosina kehittyneet merkittävästi. Pidämme erittäin tervetulleina Naton halukkuutta kumppanuusohjelmien kehittämiseen sekä jo toteutettuja toimenpiteitä, joista esimerkkinä voidaan mainita kumppaneiden tiiviimpi osallistuminen Nato-johtoisten operaatioiden päätöksentekoon. Hyödynnämme jatkossakin kaikkia kumppanuuden suomia välineitä.

Naton strategisessa konseptissa on vahva ja myönteinen kuva kumppanuusohjelmien tulevaisuudesta. Tämä on oikea tie; nykymaailmassa turvallisuusyhteistyön merkitys kasvaa jatkuvasti. Myös YK:n, EU:n ja Naton kaltaisten kansainvälisten järjestöjen välisiä yhteyksiä on vahvistettava.

Suomen näkemyksen mukaan Naton kumppanuusohjelmia kannattaa kehittää siten, että Nato ja kumppanuudesta kiinnostuneet voidaan saattaa yhteen joustavilla tavoilla. Uusien, joustavien työmuotojen kehityksen on oltava asiapohjaista ja käytäntövaltaista. Yhteisten etujen on oltava sekä poliittisen vuoropuhelun että käytännön yhteistyön kohteena. Suomen näkemyksen mukaan kyberturvallisuus on yksi alueista, jolla Naton ja kumppaneiden välistä yhteistyötä olisi lisättävä.

* * *

Nato on korostanut, että ”kumppanuusohjelmien panos Naton perustehtävien onnistumiseen on konkreettinen ja tärkeä”. Suomi tekee aktiivisena kumppanina parhaansa, jotta tämä pitää paikkansa myös jatkossa.