(muutosvarauksin; puheen kieli ruotsi)
Aivan ensimmäiseksi haluan toivottaa Teidän Majesteettinne ja koko Norjan delegaation sydämellisesti tervetulleiksi Suomeen. On aina yhtä mukava saada hyvä naapuri vierailulle. Samalla haluan myös kiittää viimeisestä! Muistelemme vaimoni Jennin kanssa onnistunutta Norjan vierailuamme lämmöllä ja kiitollisuudella.
Olemme erittäin iloisia siitä, että hyväksyitte kutsumme, vaikka teillä on aivan riittävästi tekemistä tärkeiden juhlallisuuksienne vietossa: 25 vuotta Norjan valtaistuimella. Sydämelliset onnittelut!
Suomi ja Norja jakavat yli 700 kilometriä pitkän yhteisen rajan lisäksi myös yhteisen historian. Ensimmäiset metsäsuomalaiset saapuivat Itä-Norjaan Savosta jo 1600–luvulla. Pohjoisilla alueilla suora yhteydenpito suomalaisten ja norjalaisten välillä on ollut osa arkea kautta aikojen, ja tämän johdosta Norjassa elää ainutlaatuinen kveenien kulttuuri. Haluan myös muistuttaa monien yksittäisten norjalaisten vapaaehtoisesta panoksesta Suomen hyväksi talvisodan aikana. Tämä on asia, jota muistamme lämmöllä ja kiitollisuudella. Me suomalaiset ja norjalaiset olemme olleet mukana rakentamassa toistemme maita.
Suomi viettää ensi vuonna satavuotisjuhlaansa itsenäisenä valtiona. Juhlavuoden teema on ”yhdessä”. Tavoitteena on innostaa kaikki suomalaiset mukaan juhlintaan. Tämä antaa meille mahdollisuuden muistella historiallista kehitystämme köyhästä maatalousyhteiskunnasta moderniksi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi ja suunnata katseemme yhteiseen tulevaisuuteemme.
Olemme varsin tietoisia siitä, että eräs tärkeä syy Suomen menestykselle on Pohjoismaiden poikkeuksellinen yhteistyö ja tärkeä tuki, jonka me aina olemme antaneet toisillemme. Siksi toivomme, että Teidän Majesteeteillanne on mahdollisuus osallistua juhlallisuuksiimme ensi vuonna.
* * *
Minulla oli ilo aiemmin tänä vuonna vierailla Washington D.C.:ssä Presidentti Barack Obaman kutsumana yhdessä muiden Pohjoismaiden valtionpäämiesten kanssa. Tämä onnistunut huippukokous on hieno esimerkki siitä suuresta Pohjoismaihin ja pohjoismaiseen osaamiseen kohdistuvasta mielenkiinnosta, joka juuri nyt vallitsee koko maailmassa.
Me Pohjoismaathan sijoitumme tunnetusti kärkeen lähes kaikissa onnellisuutta, terveyttä, vakautta, innovatiivisuutta ja koulutusta koskevissa kansainvälisissä vertailuissa. Meillä on paljon annettavaa maailmalle esimerkiksi kun kyseessä on uusien ratkaisujen löytäminen ajankohtaisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, väestön ikääntymiseen tai digitalisaatioon. Parempi yhteistyö antaa meille enemmän näkyvyyttä globaaleilla markkinoilla. Mikä on hyväksi Suomelle, on hyväksi myös Norjalle ja muille Pohjoismaille, ja päinvastoin!
* * *
Suomen ja Norjan välinen yhteydenpito ja dialogi on viime vuosina ollut tiiviimpää kuin aikoihin. Kun ympäröivä maailma näyttäytyy epävakaampana ja arvaamattomampana, on luonnollista hakeutua lähimpien ystävien luo tuen saamiseksi. Näen useampia mahdollisuuksia jo nyt hyvän kahdenvälisen yhteistyömme edelleenkehittämiseksi ja syventämiseksi.
Puolustuspoliittiset ratkaisumme ovat erilaiset, mutta teemme yhä tiiviimpää yhteistyötä muun muassa pohjoismaisen yhteistyön puitteissa sekä Natossa. Olemme tiivistäneet turvallisuuspoliittista dialogiamme muun muassa yhteisen naapurimaamme Venäjän hälyttävän kehityksen takia. Iloitsen myös siitä, että kahdenvälinen puolustuskalustoa koskeva yhteistyömme on uudessa nosteessa. Pyrimme kumpikin olemaan turvallisuuden tuottajia pikemminkin kuin turvallisuuden kuluttajia.
Suomella ja Norjalla on yhteinen kiinnostus lisätä maidemme välistä kauppaa ja investointeja. Vahvempi kumppanuus tutkimuksen ja innovaatioiden saralla olisi myös molemmille eduksi. Valtiovierailun herättämä suuri kiinnostus suomalaisten yritysten keskuudessa ja suuri norjalainen elinkeinoelämää edustava delegaatio enteilee hyvää tulevaisuutta.
Suomi ja Norja haluavat molemmat toimia vakauden sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisesti kestävän kehityksen hyväksi niin pohjoisilla kuin arktisillakin alueilla. Samalla haluamme turvata yhteisen alkuperäisväestön, saamelaisten, tulevaisuuden. Haluan siksi erityisesti nostaa esiin jo vakiintuneen arktisen kumppanuutemme tarjoamat mielenkiintoiset yhteistyömahdollisuudet. Meillä on molemmilla poikkeuksellista osaamista, joka antaa mahdollisuuden luoda muun muassa sellaisia ainutlaatuisia teknologisia ratkaisuja, jotka myös toimivat vaativassa, mutta hauraassa arktisessa ympäristössä.
Lisääntyvät kontaktit pohjoisten alueiden yritystemme ja yliopistojemme välillä sekä lisääntyvä työmarkkinoiden liikkuvuus kuten myös vilkkaampi tutkimusyhteistyö ja opiskelijavaihto ovat tärkeitä osatekijöitä tässä kumppanuudessa. Yhteistyömme vaatii myös toimivan infrastruktuurin, esimerkiksi teiden ja lentoreittien, mutta myös digitaalisten verkostojen muodossa.
* * *
Suomalaiset ja norjalaiset ovat ulkoilmaihmisiä, jotka arvostavat luonnon läheisyyttä ja elämää omassa ”hytessämme” tai omalla ”mökillämme”. Kiinnostuksemme urheiluun ja kulttuuriin ovat myös yhdistäviä tekijöitä. Esimerkkinä tästä Suomi on ylpeä muotoiluperinteestään, kun taas Norja on aina lukeutunut kirjallisuuden suurvaltoihin. Teidän Majesteettinne, meidän elinkumppanimme ovat eläviä esimerkkejä tästä, vaikkakin osat tässä tapauksessa näyttävät vaihtuneen.
Me täällä pohjoisessa olemme usein saaneet taistella olemassaolomme puolesta ja harvoin olemme saaneet mitään ilmaiseksi. Siksi meistä on tullut käytännönläheisiä ongelmanratkojia, joille yhteistoiminta on tuttua. Hyvä esimerkki tästä on ”dugnad” tai ”talkoot”, joilla tarkoitetaan tietynlaista yhteistä vapaaehtoistyötä, jota tietääkseni ei ole olemassa muualla kuin Norjassa ja Suomessa!
Jatkakaamme ainutlaatuisten perinteidemme rakentamista ja näyttäkäämme maailmalle mitä suomalais-norjalainen yhteistyö voi saada aikaan! Teidän Majesteettinne, toivotan Teidät vielä kerran tervetulleiksi Suomeen. Pyydän saada kohottaa maljan maidemme erinomaisille suhteille ja Teidän Majesteettienne henkilökohtaiselle onnelle ja menestykselle!