Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Pariisin ilmastokokouksen avajaisseremonian yhteydessä järjestettävässä Leaders Eventissä 30.11.2015

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Tunnemme kaikki yhteisesti sympatiaa Pariisin iskuissa kärsineiden uhrien puolesta. Samoin kuin terrorismia vastaan, meidän täytyy löytää yhteiset konkreettiset keinot, joilla taistelemme ilmastonmuutosta vastaan. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin toimia ja kantaa vastuumme.

Tarvitsemme ilmastosopimuksen, joka näyttää meille selvän ja ennustettavan reitin kohti toimenpiteitä, joilla voimme estää maapallon lämpenemisen.  Sopimuksen, joka ohjaa meitä ja saa meidät saavuttamaan vähähiilisen yhteiskunnan. Pienet askeleet eivät enää riitä. Nyt niiden, joilla on isoimmat kengät täytyy ottaa isoimmat askeleet. Mutta meidän täytyy saada mukaan parhaan kykynsä mukaan myös ne, joilla on pienemmät kengät.

Jotta Pariisin sopimuksella olisi todellista merkitystä, meidän täytyy asettaa maailmanlaajuiset ja operationaaliset, tieteeseen perustuvat pitkän aikavälin päästövähennystavoitteet. Selkeä päämäärä houkuttelee myös investointeja ja innovaatiota, mikä antaa uusia mahdollisuuksia kestävälle kehitykselle ja kasvulle.

Jotta voimme mitata ja saavutamme toivottua kehitystä, tarvitsemme yhteiset säännöt avoimuudelle ja vastuullisuudelle. Tilannetta on syytä arvioida viiden vuoden välein, jolloin voimme asettaa uusia tavoitteita tai pyrkiä entistä päättäväisemmin nykyisiin tavoitteisiin.

* * *

Arktisena maana Suomen lämpötilat ovat nousseet kaksin verroin maailmanlaajuiseen keskiarvoon verrattuna. Olemme tavallaan maailman oma lämpömittari.

Suomi on kantanut oman vastuunsa jo varhain. EU:n jäsenenä se kantaa kortensa kekoon EU-laajuisen kasvihuonekaasujen 40 prosentin vähentämistavoitteesta vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomen ilmastolaki astui voimaan tämän vuoden kesäkuussa ja se ohjaa meidät ainakin 80 prosentin vähennykseen vuoteen 2050 mennessä. Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään, niin että sen osuus on yli puolet 2020-luvulla. Hiiltä ei enää käytetä energiantuotannossa ja tuontiöljyn käyttö kotitalouksissa puolitetaan 2020-luvulla.

EU:n jäsenenä Suomi pysyy sitoutuneena yhteiseen tavoitteeseen ilmastorahoituksen mobilisoimiseksi 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä.

Kansalaisyhteiskunta on myös tärkeässä osassa. Suomessa olemme keksineet kansalaisten ilmastolupauksen, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki sen allekirjoittaneet, kuten minä, lupaavat puolittaa hiilijalanjälkensä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Loppujen lopuksi me yksilöt kuitenkin muokkaamme omat tapamme.

* * *

Viimeisen kolmen minuutin aikana ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt ovat juuri lisääntyneet melkein 200 000 tonnilla. Tämä vastaan kaksikymmenkertaisesti Eiffel-tornin painoa. Tämän tapahtuman ulkopuolella kansalaiset ja eri järjestöt ja yritykset odottavat meiltä johtajuutta, jolla käännämme ilmastonmuutostaistelun voitoksemme. Tulevat sukupolvet tulevat myös huomioimaan meidän toimemme.

Meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin saada aikaiseksi ilmastosopimus, jolla saamme estettyä maailmanlaajuisen ilmastonlämpenemisen pahimmat vaikutukset. Meillä ei ole planeettaa B, tämä on ainoa, mikä meillä on.