Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Puolan presidentti Andrzej Dudan ja rouva Agata Korhauser-Dudan kunniaksi järjestettävillä juhlapäivällisillä Presidentinlinnassa 24.10.2017

(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)

Olemme vaimoni kanssa iloisia valtiovierailustanne. Vierailunne ajankohta on meille erityisen tärkeä: vietämme tänä vuonna Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa.

Suomi 100 -juhlavuoden teema on ”Yhdessä”. Juhlimme yhdessä maata, joka myös rakennettiin yhdessä: koko maan kansalaiset, naiset ja miehet, ovat osallistuneet suomalaisen yhteiskunnan luomiseen.

Juhlavuosi on myös saattanut yhteen Suomen ystäviä eri puolilla maailmaa. Ensimmäinen kansainvälinen Suomi 100 -tapahtuma järjestettiin itse asiassa Varsovassa viime tammikuussa.

Sata vuotta sitten sekä Suomi että Puola olivat parhaillaan itsenäistymässä. Ensi vuonna Puola juhlii vuonna 1918 saavutetun itsenäisyytensä satavuotispäivää.

Kulttuurielämän puolella Puolalla ja Suomella on aina ollut vahvat yhteydet. Molemmat ovat musiikkimaita, ja siinä miten Fryderyk Chopin ja Jean Sibelius käänsivät kokonaisten kansojen mentaliteetin ja kollektiiviset tunteet musiikin kielelle on jotakin hyvin samankaltaista.

Tänä vuonna on myös tullut kuluneeksi 150 vuotta maidemme kansallissankareiden syntymästä: Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin ja Puolan marsalkka Józef Piłsudskin. Marsalkka Mannerheim vietti monta vuotta Puolassa keisarillisen armeijan ulaanirykmentin komentajana ja kuvasi tuota ajanjaksoa myöhemmin elämänsä onnellisimmaksi.

***

Maidemme välillä on ollut vahvat siteet jo vuosisatojen ajan. Tänään molemmat maat ovat Euroopan unionin jäseniä. EU-jäsenyys on ollut merkittävä merkkipaalu sekä Puolalle että Suomelle.

Olemme vuodesta 1989 saakka saaneet todistaa Puolan kehitystä: vaikuttavaa talouskasvua ja -dynamiikkaa, talouden modernisaatiota. Tänä aikana Puolasta on myös tullut tärkeä kumppani niin EU:ssa, NATOssa kuin paikallisilla foorumeillakin.

EU:lla on tällä hetkellä edessään monia haasteita, mutta kriisiajat antavat myös mahdollisuuden uusiutumiseen. EU:n jäseninä olemme myös saman arvoyhteisön jäseniä. Tätä suojaavat EU:n perussopimukset. Yhteiset arvot muodostavat pohjan yhteistyölle EU:n alueella, ja niitä kannattaa myös vaalia.

Demokraattisten arvojen kuten oikeusvaltion ja vallanjaon edistämisellä on kuitenkin paljon Euroopan unionia pidempi historia. Puolan 3.5.1791 säädetty perustuslaki oli aikansa edistynein Euroopassa ja toimi inspiraationa monelle muulle maalle. Tämän valistuksen perinteen vaaliminen on velvollisuutemme myös tänä päivänä.

Olemme jo tottuneet moniin etuihin, joita EU-jäsenyys meille antaa. Aina emme edes huomaa, miten monin myönteisin tavoin EU koskettaa elämäämme.

Samalla meidän on myös tehtävä ahkerasti töitä ongelmien ja puutteiden korjaamiseksi. Uskon lujasti, että minkä tahansa nimensä arvoisen unionin on oltava vahvassa roolissa kansalaistensa turvallisuuden takaamisessa. Kaikki sen eteen tehdyt toimenpiteet ovat tervetulleita, ja on ilo nähdä, että Puola myötävaikuttaa tähän kehitykseen.

Turvallisuuden alalla laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuusyhteistyö NATOn kanssa on Suomelle hyvin tärkeää. Puolan tapaan mekin haluamme kehittää EU:n ja NATOn välistä yhteistyötä.

Hybridiuhkien alalla yhteistyö onkin jo käynnistynyt. Suomi on toiminut aktiivisesti tällä saralla. Hyvä esimerkki siitä on viime kuussa Helsingissä avattu Eurooppalainen hybridiuhkien osaamiskeskus. Puolan osallistumista keskuksen toimintaan arvostetaan suuresti.

***

Uskon vakaasti, että Suomi ja Puola voivat vahvistaa maidemme välisiä siteitä entisestään. Se tarkoittaa yhteisten etujen määrittelemistä ja uusien yhteistyömahdollisuuksien etsimistä yhdessä. Tämä valtiovierailu on tärkeä askel siihen suuntaan.

Haluan kohottaa maljan teidän ja puolisonne kunniaksi, herra presidentti, sekä Suomen ja Puolan ystävyyden kunniaksi.