On kunnia olla vastaanottamassa Puolustusvoimain lippujuhlapäivän paraatia täällä Senaatintorilla, paikassa, joka heijastaa Suomen valtiollista, sivistyksellistä ja hengellistä keskusta. Päivä on juhlava jo itsessään, mutta erityisesti kuluvana vuonna se tuntuu. Onkin ollut tapana, että Puolustusvoimain lippujuhlapäivää vietetään pääkaupungissamme aina, kun itsenäinen Suomi täyttää tasan viisiä tai kymmeniä vuosia. Juhlan tunnelmaa vahvistaa myös se, että tänään tulee kuluneeksi myös 150 vuotta marsalkka Mannerheimin syntymästä.
Lippujuhlapäivä on Kansallisen veteraanipäivän ja itsenäisyyspäivän lisäksi niitä erityisiä juhlia, joissa itsenäisen Suomen arvo korostuu. Kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi on kärjessä melkein mitä tahansa hyvää mittaavissa vertailuissa, ja yksi viesti on vahva: Olemme maailman vakain valtio. Tässä maailmanmenossa sillä on suuri arvo.
Turvallisuusasemamme osalta olen usein ottanut esille neljän pilarin mallin. Ne ovat myös nyt ajankohtaisia. Pilarimme ovat kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen integraatio, Venäjä-suhteet sekä kansainvälinen järjestelmä, erityisesti sen rakenne, sääntöpohjaisuus ja hallittavuus. Nämä pilarit eivät ole staattisia, vaan ne elävät ajassa. Ne ovat myös keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Mitä paremmassa keskinäisessä tasapainossa pilarit ovat, sitä vakaampi on Suomen asema.
Joudumme sietämään epävakauden aikaa maailmalla vielä pitkään. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on pidettävä huolta myös vahvimmasta tukijalastamme – uskottavasta kansallisesta puolustuksesta. Puolustusvoimamme ovat tehneet viime vuosina merkittäviä uudistuksia hyvin onnistuneesti. Käyttöjärjestelmä ei kuitenkaan kerralla päivity, vaan työtä on tehtävä koko ajan. Tämä vaatii niin resursseja kuin myös näkemystä puolustuksemme kehittämiseen.
Kaikessa työssä on hyvä pitää mielessä, että vahvat puolustusvoimamme ovat korkea kynnys viholliselle, mutta samalla ne ovat houkutin yhteistyöhön ystävillemme.
* * *
Suomen puolustuksen ehdoton kulmakivi on koko itsenäisen Suomen puolustusvoimien olemassa olon ajan ollut yleinen asevelvollisuus. Järjestelmää on joskus tarkasteltu kriittisestikin, ja monet muut Euroopan maat ovat ajaneet järjestelmiään alas. Suomi on kuitenkin johdonmukaisesti pitänyt kiinni omastaan, ja hyvä niin. Nyt monet muut maat ovat palaamassa takaisin kerran purkamaansa.
Suomen puolustuksen vahvuus on ollut myös johdonmukaisuus. Yksi esimerkki on siitä se, kuinka yleisen asepalveluksen arvostus on kulkenut mukana useissa puolustusvoimauudistuksissa. Puolustuksemme kulmakivi on siis edelleen varsin vakaasti paikoillaan – ja niin myös pysyy.
Yleisen asevelvollisuuden rooli ei ole ainoastaan puolustuksellinen, vaan myös vahvasti yhteisöllinen. Asevelvollisuus kerää yhteen erilaisia suomalaisia – eri puolilta maata, eri taustoista, eri ajatuksista – jotka sitten oppivat keskenään toimeen tulemisen taidon toisiltaan. Kansakunnan eheys on vahva menestyksen tekijä. Mitä paremmin ymmärrämme toisiamme ja pidämme kaikki mukana, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on onnistua myös itsenäisyytemme toisella vuosisadalla.
* * *
Vajaa vuosi sitten julkaistiin tilasto, jossa mitattiin kansalaisten luottamusta omaan armeijaansa. Suomi oli tässä – tai pitäisikö sanoa tässäkin – mittauksessa ykkönen. Peräti 91 prosenttia suomalaisista luottaa puolustusvoimiimme. Luottamus ei ole itsestäänselvyys, vaan se pitää ansaita jatkuvasti omalla toiminnalla ja myös saapumiserä kerrallaan.
Tilaston lukemat kertovat koko kansan tuesta ja myös tahdosta puolustaa maataan. Erityisesti muuttuvien uhkien aikaan jokainen suomalainen on maanpuolustaja. Emme aina voi tietää, mikä edessä odottaa, siksi on tärkeää, että meillä on valmius vastata uusiin tilanteisiin ja tahtoa ylittää vaikeammatkin hetket.
Haluan kiittää teitä kaikkia puolustusvoimissa palvelevia satavuotiaan Suomen eteen tehtävästä arvokkaasta työstä. Toivotan myös teille kaikille isänmaallista Puolustusvoimain lippujuhlapäivää.