Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe ruotsalaisten vapaaehtoisten juhlan vastaanotolla Tukholmassa 13.3.2017

(puheen kieli ruotsi)

Teidän kuninkaalliset korkeutenne, arvoisa ministeri, arvoisat veteraanit, arvoisat talvisodan vapaaehtoiset, arvoisat sotiemme veteraanit,

Seitsemänkymmentäseitsemän vuotta sitten Suomen armeijan ylipäällikkö Carl Gustaf Mannerheim kiitti Teitä  talvisotamme ruotsalaisia veteraaneja päiväkäskyssään seuraavin sanoin: ”…monilla taistelukentillä ovat ruotsalaiset ja suomalaiset taistelleet rinta rinnan isiltä perityn uskomme, vuosisataisen kulttuurimme ja vanhan pohjoismaisen oikeusjärjestyksemme puolesta. Teille, uskolliset Ruotsin miehet, jotka olette jättäneet kotinne ja omaisenne jakaaksenne meidän kanssamme sotaretken vaarat ja rasitukset, lausun Suomen kansan kiitoksen jalosta avustanne…”

Edellä siteeraamiani sanoja mukaillen, hyvät vapaaehtoiset: ”lausun Suomen kansan kiitoksen jalosta avustanne”.

Ruotsalaisten vapaaehtoisten Suomelle antama tuki talvisodan aikana oli merkittävä. Talvisodan loppuessa 13. maaliskuuta 1940 ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa kaikkiaan noin 8 500. He muodostivat merkittävän enemmistön kaikista ulkomaalaisista vapaaehtoisista. Kalleimman henkilökohtaisen uhrinsa taistelukentillä olivat antaneet haavoittuneina tai kaatuneina yli 200 ruotsalaista vapaaehtoista. Ruotsalaisten uhrimieli jatkui edelleen jatkosodassa, jossa ruotsalaisten uhrien lukumäärä oli tätäkin korkeampi. Siksi tunnen syvää henkilökohtaista sympatiaa ja kiitollisuutta kaikkia heitä kohtaan, jotka osallistuivat Suomen auttamisen näiden vaikeiden vuosien aikana!

* * *

Edellä mainitussa päiväkäskyssä vilahtavat ajatukset Ruotsin ja Suomen yhteisestä vuosisataisesta kulttuurista ja vanhasta pohjoismaisesta oikeusjärjestyksestä, jotka luovat meille sen yhteisen arvoperustan, joka näyttäytyy molemminpuolisena arvostuksena ja kunnioituksena.

Tänään maidemme väliset suhteet ovat kenties läheisemmät kuin aikoihin. Yksi osoitus tästä ovat erinomaiset suhteemme sekä kuningashuoneeseen että hallitukseen. Tätä epävirallista näkökulmaa ei sovi unohtaa. Henkilökohtaisesti arvostan suuresti myös epämuodollista ajatustenvaihtoa ja tästä olen halunnut pitää kiinni.

Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Turvallisuuspolitiikan nykyisin varsin tuulisilla vesillä on tiiviillä ja monitahoisella kahdenvälisellä yhteistyöllämme selvä päämäärä: turvallisuuden vahvistaminen meidän osassamme Eurooppaa.

Tämän kansainvälisestikin merkittävän tavoitteen taakse meidän kaikkien – myös Suomen ja Ruotsin ulkopuolella – on helppo sitoutua. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tähän tavoitteeseen pyritään kauniiden sanojen lisäksi ennen muuta myös tekojen tasolla.

Arvoisat veteraanit!

Talvisodan päättymispäivä, 13. maaliskuuta, on meille suomalaisille tärkeä tapahtuma ja päivä, joka muistuttaa meitä veteraanien ja vapaaehtoisten tekemistä uhrauksista. Me, nuoremmat sukupolvet kannamme nyt vastuun siitä, että veteraanien asiaa hoidetaan kunniakkaasti. Mutta se ei vielä riitä. Meidän on varmistettava, että näin on myös tulevaisuudessa, että sukupolvien välille ei synny arvokuilua. Näin näytämme voimallisesti, että me muistamme nämä uhraukset, nyt ja myös tulevaisuudessa.

Haluankin lausua lopuksi sydämelliset kiitokset kaikille veteraaneille ja erityisesti kaikille teille vapaaehtoisille siitä elämän kalleimpien arvojen vaalimisesta, jota te sodan äärimmäisin keinoin olette meidän, ruotsalaisten ja suomalaisten jälkipolvien hyväksi tehneet. Ja samalla haluan kannustaa teitä veteraanijärjestöjen edustajia ja muita läsnäolijoita vaalimaan veteraanien kunnioitettavia tekoja. Edellä mainittujen arvojen vaaliminen rauhanomaisin keinoin on esimerkillistä ja ehdottomasti tavoittelemisen arvoista myös tänä päivänä.