Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe seminaarissa ”Climate Action: Results We Can Measure”Addis Abebassa 15. lokakuuta 2019

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät naiset ja herrat,

On suuri ilo saada puhua tässä seminaarissa. Aihe ei voisi juuri olla tärkeämpi.

Me kaikki tunnemme ilmastonmuutosta koskevat faktat. Tieteellinen näyttö on ollut selkeää jo pitkään. Planeettana olemme käännekohdassa.

Voimme yhä enemmän nähdä tämän kehityksen omin silmin arjessamme. Ilmastonmuutos ei enää ole huolenaihe, joka koskee kaukaista tulevaisuutta. Se on jo todellisuutta, tässä ja nyt. Kun sanon ”tässä”, tarkoitan koko maailmaa. Yhtä lailla Afrikkaa kuin arktisiakin alueita.

Kun ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja välittömiä, saman täytyy koskea myös sen torjumiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä. Myös ilmastotoimia tarvitaan tässä ja nyt. Meillä ei ole varaa panostaa pelkästään sopeutumiseen tai muutoksen hillitsemiseen. Tarvitsemme konkreettisia tuloksia kummassakin.

Emme enää pysty täysin välttämään ilmastokriisiä. Meidän on sopeuduttava väistämättömään. Samalla on kuitenkin keskityttävä estämään lisävahingot: vähennettävä päästöjä ja kasvatettava hiilinieluja.

* * *

Kuten totesin New Yorkissa YK:n huippukokouksessa muutama viikko sitten, ilmastokriisi edellyttää johtajia, ei pelkästään seuraajia.

On erittäin ilahduttavaa kuulla, että Etiopia on ottamassa aloitteen käsiinsä tässä asiassa. Sitoutumisenne kunnianhimoisiin ilmastotoimiin on todellinen inspiraation lähde muille.

Myös Suomi haluaa omalta osaltaan johtaa esimerkin voimalla. Asetimme äskettäin itsellemme uudet, vaativat ilmastotavoitteet. Suomen valtio on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Sen jälkeen aiomme ensimmäisenä teollisena taloutena muuttua hiilinegatiiviseksi. Olemme jo kieltäneet kivihiilen käytön vuodesta 2029 lähtien. Lopetamme myös fossiilisen öljyn käytön lämmityksessä vuoteen 2030 mennessä.

Olemme syystäkin ylpeitä näistä tavoitteista. Mutta tavoitteet ovat vasta ensi askel. Vain todennettavissa olevat tulokset merkitsevät jotakin. Vain konkreettiset teot toimivat uskottavana esimerkkinä muille.

* * *

Suomella on jo vankkaa näyttöä lupausten täyttämisestä. Suomi oli maailman ensimmäisiä maita säätäessään ilmastolain vuonna 2015. Nyt lakia päivitetään vastaamaan uusia tavoitteita.

Keskeisiä keinoja hiilen käytön lopettamiseksi Suomessa on kestävä verotus. Siihen kuuluu energian ja liikenteen verouudistus.

Uskonkin, että uudenlainen suhtautuminen verotukseen sekä finanssi- ja talouspolitiikkaan laajemmaltakin on ratkaisevaa tarvittavan muutoksen aikaansaamisessa. Ei ainoastaan Suomessa vaan myös maailmanlaajuisesti.

Siksi haluaisin kiinnittää huomionne aloitteeseen, jolla voi tässä olla todellista vaikutusta. Suomen ja Chilen johtama valtionvarainministerien ilmastokoalitio tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia. Koalition soveltamilla Helsingin periaatteilla on tarkoitus tehdä valtiovarainministereistä perustavalaatuisen systeemisen muutoksen toteuttajia.

Valtionvarainministereillä on käytössään tehokkaat keinot kannustimien ja rahavirtojen ohjailuun. Jos nämä keinot, jotka ulottuvat verotuksesta ja talouden suunnittelusta julkisen sektorin investointeihin ja hankintoihin, alkavat todella vaikuttaa ilmaston hyväksi, tulokset ovat välittömiä ja kouriintuntuvia.
Niiden myötä hiiletön maailma muuttuu selvästi realistisemmaksi päämääräksi.

Ilmastokoalitioon kuuluu jo yli 40 jäsentä, Etiopia ja Suomi mukaan lukien.

* * *

Luotettavat ja mittavissa olevat tulokset ovat ensisijaisen tärkeitä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Tarvitsemme ennakkovaroitusjärjestelmiä, joiden avulla voidaan vastata yleistyviin ja yhä rajuimmiksi käyviin sääilmiöihin.

Meteorologian alan yhteistyö on Suomen kehitysyhteistyön painopistealueita, myös Etiopiassa. Olen varma, että kuulemme lisää asiasta myöhemmin tässä paneelissa, mutta haluaisin vielä mainita uudesta hankkeesta, jonka ovat käynnistäneet Suomen ja Etiopian ilmatieteen laitokset ja suomalaisyhtiö Vaisala. Se parantaa Etiopian sääennustepalveluita ja auttaa siten estämään äärimmäisistä sääoloista johtuvia inhimillisiä menetyksiä ja taloudellisia vahinkoja. Tämä on omiaan kohentamaan ilmastomuutoksen uhkaamien alojen, kuten maatalouden, vesihuollon ja liikenteen, vastustuskykyä ja edistämään niiden kasvua.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät ainoastaan heikennä kestävää talouskehitystä. Ne uhkaavat myös rauhaa ja turvallisuutta.

Ilmastonmuutos voimistaa niukkoihin luonnonvaroihin, kuten veteen, kohdistuvia paineita. Resurssien jakaantumisesta johtuvat konfliktit ovat yleisin väkivallan ja syrjäytymisen aiheuttaja maailmassa. Tällöin eniten tulevat kärsimään ne, jotka ovat jo ennestään heikoimmassa asemassa sukupuolen, iän, vammaisuuden tai pakolaisuuden vuoksi.

Suurin osa ilmastosta johtuvista vaikutuksista näkyy vedenkierron muutoksissa. Kuivuus, tulvat ja muut vesilähtöiset kriisit voivat eskaloitua konflikteiksi ja vaikeuttaa kestävän rauhan saavuttamista.

Vesi on siten ratkaisevassa asemassa sekä kestävän kehityksen että turvallisuuden kannalta. Etiopiassa Suomi on tukenut vesi-, puhtaanapito- ja hygieniasektoria 25 vuoden ajan. Yli 5 miljoonaa ihmistä Etiopian maaseudulla on päässyt nauttimaan puhtaasta vedestä tämän yhteistyön ansiosta. Tänä aamuna allekirjoitimme Etiopian kanssa yhteisymmärryspöytäkirjan hedelmällisen yhteistyön jatkamisesta tällä alalla.

* * *

Globaali siirtyminen hiilineutraaliin talouteen ja ilmastovalmiuksien parantaminen merkitsevät laajaa yhteiskunnallista muutosta. Se ei voi toteutua ilman kansalaisten panosta. Päinvastoin, kansalaiset ovat sen saavuttamisessa ratkaisevassa asemassa.

Yksilön toiminta ei irrallaan tarkasteltuna vaikuta ilmastonmuutokseen suuntaan taikka toiseen. Isot päätökset jäävät suurten toimijoiden – valtioiden, kaupunkien ja yritysten – tehtäväksi.

Mutta yhdessä muutokset yksilöiden käytöksessä merkitsevät jopa enemmän kuin osiensa summa. Ne voivat nopeuttaa välttämättömiä, ylhäältä alaspäin eteneviä muutoksia.

Muutokset kansalaisten asenteissa synnyttävät painetta niitä päättäjiä kohtaan, jotka ovat haluttomia muutokseen. Samalla kansalaisten asennemuutos helpottaa vaikeiden päätösten tekemisestä niille johtajille, jotka ovat jo valmiita toimimaan.

Olen ymmärtänyt, että tätä kuvaamaan on osuva etiopialainen sananlasku. ”Kun hämähäkinverkot yhdistyvät, ne voivat vangita leijonan.” Edessämme oleva haaste voi näyttää ylittämättömältä. Mutta yhteinen velvollisuutemme on yhdistää voimamme se voittamiseksi. Maailmankansalaisina. Kestävän tulevaisuuden, planeettamme ja tulevien sukupolvien puolesta.