(muutosvarauksin)
Haluan aluksi kiittää lämpimästä vastaanotosta, jonka puolisoni ja minä olemme saaneet Tanskaan saavuttuamme, ja pääministeriä hänen kanssaan tänään käymistäni inspiroivista keskusteluista. On kunnia lounastaa kanssanne täällä historiallisesti merkittävässä Christiansborgin linnassa.
Käsittelen puheessani kolmea maitamme yhdistävää aihetta: taloutta, pohjoismaista yhteistyötä ja arktista aluetta.
Suomi ja Tanska jakavat samat perusarvot ja näkemykset yhteiskuntiemme kehittämisestä. Pieninä vientivetoisina ja globaalista kehityksestä riippuvaisina talouksina Suomen ja Tanskan on tärkeää pyrkiä jatkuvasti oppimaan toisiltaan. Tanskalaiset ovat tunnetusti tehokkaita, mutta osaavat samalla nauttia elämästä tanskalaisen hygge-elämäntavan mukaisesti. Tanska on maa, jossa monimutkaisiin ongelmiin löydetään järkevät ratkaisut. Pisa-tutkimustulosten mukaan suomalaiset osaavat opettaa, mutta oppiminen on vielä sitäkin tärkeämpää. Olen vahvasti sitä mieltä, että meillä on paljon opittavaa tanskalaisilta. Eilisessä Tanskan elinkeinoelämän järjestämässä seminaarissa todettiin esimerkiksi, että Suomella ja Tanskalla on toisiaan täydentävää osaamista puhtaiden teknologien kehittämisessä. Tältä pohjalta on hyvä kehittää kauppa- ja talousyhteistyötä myös kolmansien maiden markkinoilla.
* * *
Pohjoismainen perheemme on aina ollut meille erittäin tärkeä. Meillä suomalaisilla on vahva pohjoismainen identiteetti. Se perustuu yhteiseen historiaan, arvoihin, kulttuuriin ja maailmankatsomukseen. Pohjoismainen yhteistyö on uudessa nousussa. Sillä on vahva kannatus suomalaisten keskuudessa, ja haluamme osallistua aktiivisesti sen kehittämiseen. Pohjoismainen brändi on saavuttanut vahvan kansainvälisen suosion, ja meidän pitäisi yhdessä edistää talouksiamme ja vientiämme sen avulla. Tällainen yhteistyö toisi molemminpuolista hyötyä muun muassa vihreän kasvun alalla.
Pohjoismainen yhteistyö on saanut uutta puhtia erityisesti ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Suomi haluaa edistää Pohjoismaiden puolustuspoliittista yhteistyötä toimiessaan tänä vuonna NORDEFCO:n puheenjohtajamaana.
Tavoitteenamme on löytää yhteinen puolustusyhteistyötä koskeva visio vuoden loppuun mennessä. Olemme avoimia uusille ehdotuksille, joilla edistetään sitä yhteistyötä, joka kattaa tällä hetkellä hankinnat, koulutuksen, puolustusvalmiuden ja operaatiot.
Myös arktinen alue tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia Suomen ja Tanskan yhteistyön laajentamiselle. Suomi on selvästi arktinen maa. Ilmasto, luonto, maantieteellinen sijainti ja kokemukset ovat yhdessä muokanneet pohjoismaista identiteettiämme. Itse asiassa joka kolmas 60. pohjoisen leveyspiirin pohjoispuolella asuva ihminen on suomalainen. Suomessa on arktista huippuosaamista ja pitkät perinteet arktisen alueen merenkulussa ja laivanrakennustekniikassa. Noin 60 prosenttia kaikista maailman jäänmurtajista on tehty Suomessa. Suomalaista huippuasiantuntemusta hyödynnetään myös kaivosteollisuudessa. Arktisen alueen nopeiden muutosten vuoksi laadimme parhaillamme uutta arktista strategiaa, joka julkistetaan kevään aikana. Visionamme on olla aktiivinen arktinen toimija, joka osaa yhdistää haavoittuvan arktisen alueen vaatimukset ja sen tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet kestävällä tavalla.
Tanska on tärkeä arktinen kumppanimme sekä kahdenvälisesti että kansainvälisissä organisaatioissa. Maamme ovat Arktisen neuvoston jäseniä, ja pyrimme molemmat kehittämään sen työtä. Kiirunassa pidetään toukokuussa Arktisen neuvoston ministerikokous, jossa on tarkoitus päättää EU:n hyväksymisestä tarkkailijajäseneksi.
* * *
Lopuksi haluan vielä nostaa esiin erään erittäin tärkeän asian. Suomi ja Tanska ovat yksimielisiä siitä, kuinka EU-yhteistyötä kehitetään ja Euroopan unionia vahvistetaan. Nykytilanteessa ensisijaisena tavoitteenamme tulisi olla luottamuksen palauttaminen Eurooppaan. Euron suhteen tekemiemme ratkaisujen johdosta lähtökohtamme ovat erilaiset, mutta euroalueen kehittäminen on yhteinen intressimme. On molempien maiden etujen mukaista käydä tiivistä vuoropuhelua näistä ja kaikista EU:n asialistalla olevista aiheista.
* * *
Kansainvälinen ympäristö muuttuu nopeasti. Kohtaamme useita haasteita talouden, ympäristön ja turvallisuuden aloilla. Maamme ovat aina pystyneet kääntämään haasteet mahdollisuuksiksi. Teemme niin varmasti nytkin. Oppikaamme yhteisistä kokemuksistamme ja lujittakaamme yhteistyötämme Euroopan unionissa, pohjoismaisessa ja arktisessa kontekstissa sekä globaalisti.