Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Team Finland -tilaisuudessa Finlandia-talolla 10.9.2012

(muutosvarauksin)

Kuva: UM / Eero KuosmanenKuva: UM / Eero Kuosmanen

Hyvät Team Finland -päivän osanottajat,

allekirjoittaneelle on hieno tilaisuus aloittaa päivä ja työviikko tapaamalla suuri joukko suomalaisia, jotka haluavat pärjätä ja menestyä maailmalla suomalaisen työn kautta. Pärjäämisemme ja hyvinvointimme nimittäin riippuvat juuri näistä kolmesta tekijästä: suomalaisista, menestyksen nälästä ja työstä. Ne eivät riipu luonnonvaroista, tuurista tai rahan lainaamisesta. Tämän me olemme oppineet, joskus kovankin kautta.

Suomi on aina ollut riippuvainen ahkerasta työstä ja sitä on meillä myös arvostettu. Kaikki työ on tärkeää ja merkityksellistä. Nykyisen hyvinvointimme kannalta on kuitenkin ratkaisevaa ennen muuta se, mikä on suomalaisen työn arvostus maailmassa. Tämä koskee tietenkin vientiteollisuuttamme. Mutta se koskee myös kykyämme houkutella investointeja. Ja se koskee sellaisiakin asioita kuin turismia ja vaikkapa riitojenratkaisupalveluita. Suomalaisen työn viemisessä onnistuminen tapahtuu kaikilla monessa kohtaa, lähellä meitä jokaista.

Joudumme pohtimaan suomalaisen työn viemistä muuttuvissa kansainvälisissä oloissa. Suomen 150 vuotta kestäneen taloudellisen nousun aikana ja aivan viime vuosiin asti maailman suurimmat taloudet ja tärkeimmät markkinamme ovat olleet sekä lähellä meitä että pitkälti kaltaisiamme yhteiskuntia. Myös Suomen kilpailijat ovat olleet yhteiskuntamalliltaan ja toimintatavoiltaan hyvin paljon Suomea muistuttavia maita.

Tämä asetelma on menneisyyttä. Maailman nopeimmin kasvavilla markkinoilla sekä valtion rooli että yhteiskunnan toimintaperiaatteet ovat usein erilaisia kuin länsimaissa. Kilpailu ei useinkaan ole meidän näkökulmastamme tasapuolista. Pahimmat esteet eivät enää ole rajoilla eivätkä välttämättä lainkaan juristien ulottuvilla.

Toinen haaste tulee kaukaisuudesta. Olemme maailman nopeasti kasvaviin markkinoihin nähden varsin kaukainen kolkka. Suomi tunnetaan siellä huonommin kuin perinteisillä markkinoillamme Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ja Euroopan kasvun ollessa hämärän peitossa kaikki eurooppalaiset kilpailijamaamme tähtäävät samoille nopeasti kasvaville markkinoille.

Tähän asti historiassa suurimmat taloudet ja houkuttelevimmat markkinat ovat hyvin usein olleet myös henkeä kohti mitaten vauraita talouksia. Tämäkään ei pidä enää paikkaansa. Nousevat suuret taloudet eivät ole vauraimpia talouksia, vaan vasta kehittyviä.

Tämän tulisi heijastua myös meidän toimintatapoihimme. Nousevat taloudet hakevat laajoja ratkaisuja yhteiskuntiensa kehittämiseen. Haasteet ovat massiivisia. Esimerkiksi Kiinassa kaupunkeihin muuttaa 400 ja Intiassakin yli 200 miljoonaa ihmistä vuoteen 2030 mennessä. Kyse on energian saannista, elintarvike- ja vesihuollosta, logistiikasta, terveydenhuollosta ja koulutuksesta. Monet haluavat suojella omaa teollisuuttaan ja jopa vaikeuttaa tuontia, mutta kaikilla on halu kehittää omaa yhteiskuntaansa. Uskon, että Suomi voi pärjätä yhä paremmin, mikäli se kykenee tarjoamaan ratkaisuja nousevien yhteiskuntien kehitykseen. Meillä on vahvat näytöt monelta sektorilta. Eikä kyse ole vain meistä. Näin vaikutetaan myös samalla globaalien ongelmien ratkaisuun.

* * *

Suomen menestyksen kivijalka on vielä kunnossa. Merkittävin vahvuustekijämme on yhteiskunnan eheys ja vakaus. Nämä eivät ole tärkeitä vain kaikkien meidän hyvän elämän takia. Ne ovat nykyisessä maailmassamme yhä selvemmin myös kilpailuvaltti. Vakaus ei tarkoita jähmettyneisyyttä tai paikallaan polkemista. Meillä on myös kilpailukykyä. Viime viikolla julkaistussa Maailman talousfoorumin 144 maan kilpailukykyä mittaavassa vertailussa Suomi nousi kolmanneksi. Menimme vaihteeksi Ruotsin ohi.

Jos kivijalkamme onkin kunnossa, huomaamme samalla katon vuotavan. Vaihtotaseemme on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. Suorien ulkomaisten sijoitusten osuus kansantuotteesta on Suomessa alle EU:n keskitason. Tässä vertailussa häviämme Ruotsille kirkkaasti. Siellä investointien osuus on yli puolet suurempi kuin meillä. Heikkoon menestykseen on varmasti syynsä, niin sisäisiä kuin ulkoiseen toimintaamme liittyviä. Miksi kilpailukykytutkimusten tulokset eivät ole realisoituneet investointeina, sitä meidän on syytä pohtia.

Ulkopolitiikan tehtävänä on Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen. Ulkopolitiikan keinoin on ennenkin pyritty siihen, että suomalainen työ voisi kilpailla maailmalla menestyksekkäästi ja mahdollisimman tasaveroisesti. On poistettu kaupan esteitä, avattu ovia ja markkinoita. Uskon kuitenkin, että tämä vuosikymmen vaatii uutta otetta. Kaikkialla maailmassa ulkopolitiikan ja talouden yhteys on aiempaa tiiviimpi. Ulkopoliittinen uskottavuus nojaa yhä enemmän talouden suorituskykyyn ja kykyyn elää varojensa mukaan. Samalla taloudellisten etujen ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaaminen on keskeinen ulkopoliittinen tavoite. Suomen kansainvälinen asema lepää sekin yhä selvemmin suomalaisen työn varassa.

Valtion tarjoamat tukipalvelut ovat tärkeitä, mutta niitä on tarkasteltava kriittisesti. Yritysten julkinen palvelujärjestelmä on meillä kattava, mutta sirpaleinen. Yritykset, ja tämä koskee eritoten PK-yrityksiä, joutuvat seikkailemaan oikeaa tukea etsien eri rahoituslähteiden, konsultoinnin ja muiden instrumenttien viidakossa. Reitti voi muodostua tällöin pitkäksi sekä aikaa ja kustannuksia nieleväksi. Tämän ongelman ovat todenneet sekä kotimaiset että ulkomaiset yritystukijärjestelmämme arvioijat. Ryteikkö kaipaisi metsänhoidollisia toimenpiteitä.

Emme pärjää, ellemme tee vahvempaa yhteistyötä. Team Finland -malli on luotu vastaamaan tähän haasteeseen. Tiivis viranomaisyhteistyö on välttämätöntä. Tarvitsemme uuteen maailmaan ja vuosikymmeneen päivitettyä talouden ulkosuhteiden verkostoa. Sen tarkoituksena on tuoda olemassa olevia toimijoita yhteen ja tarjota yritysten tarvitsemat vienti- ja kansainvälistymispalvelut yhden luukun kautta. Pidän nyt tärkeänä sitä, että Team Finland -malli laitetaan tehokkaasti toimeen ja viritetään huippuunsa.

Tasavallan presidenttinä tulen kantamaan oman korteni kekoon. Suomalaisen työn edistäminen on pysyvästi asialistalla, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Mutta en halua puhua vain vienninedistämisestä. Vähintään yhtä tärkeää on tuonnin, nimittäin investointien, edistäminen. Ne merkitsevät työtä Suomessa. Olen kutsunut Suomeen investoineiden yritysten edustajia tapaamiseen. Haluan kuulla heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään siitä, miten investointiympäristöämme voitaisiin kehittää entistä paremmaksi.

Suomi ei voi erityisemmin kilpailla resursseilla tai näyttävillä kampanjoilla. Meidän valttimme on uskottavuus. Sitä ei millään mainosjulisteella voisi hankkia. Sen pohjana eivät ole vain vakaus ja kilpailukyky. Niiden ohella vaikuttaa ratkaisuja hakemaan virittynyt toimintatapa ja osin myös historiallisen painolastin puute. Suomen, kuten muidenkaan Pohjoismaiden, taloudellinen menestys ei ole nojannut poliittiseen ylivalta-asemaan. Olemme ottaneet menestyksen lähinnä omasta, emme muiden, selkänahasta. Meidän pitää oppia kuitenkin viestimään vakaat olomme paremmin. Pohjoismaisen mallin houkuttelevuus antaa tälle viestille kantovoimaa.

Uskottavuuskaan ei yksin riitä. Tarvitsemme oikeanlaisia, aikaamme istuvia painotuksia ja profiileja. Eikä pidä luulla, että olisimme kansainvälisesti erityisen kiinnostavia vain omana itsenämme. Harva sijoittaa nimenomaisesti Suomeen – he sijoittavat Eurooppaan, Itämeren alueelle tai vaikkapa Venäjän kylkeen. Olisi syytä pohtia myös kansainvälistä yhteistyötä investointien saamiseksi Pohjoismaiden ja muidenkin kumppaneidemme kesken. Toki meidän pitää itse pitää huolta siitä, että Suomi on omalla alueellaan erityisen vahva kohde. Mutta nollasummapeliä tämäkään ei ole. Sijoitukset vaikkapa Viroon tai Venäjälle heijastuvat myönteisesti myös Suomeen.

Tämä päivä on tärkeä kootessaan näin suuren joukon hakemaan uutta ja entistä parempaa suuntaa sille, miten kansainvälisiä taloussuhteitamme edistetään. Team Finland -malli on tässä rohkaiseva askel eteenpäin. Me tarvitsemme nyt entistä parempia työkaluja edistämään pärjäämistämme. Ja me tarvitsemme jokaisen panosta, kunkin työtä ja tekemistä kohdallaan. Team Finlandin tarkoitus ja tehtävä kun tulee vieläkin tärkeämmästä käsitteestä. Se on Work Finland!