Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe valtiovierailun päivällisillä Ottawassa 9.10.2014

Haluan kiittää Kanadan hallitusta sydämellisesti siitä suuresta vieraanvaraisuudesta, josta minä, vaimoni ja Suomen delegaatio olemme saaneet valtiovierailuni aikana nauttia.

On hyvin miellyttävää ja miltei kotoista matkustaa Kanadaan, sillä se muistuttaa niin monin tavoin omaa kotimaatani. Luin hiljattain erään runon edesmenneen kanadalaisen runoilijan Rosanna Eleanor Leprohonin tuotannosta, ja se sai minut todella tajuamaan, kuinka samankaltaisia maamme ovatkaan. Luen teille katkelman runosta:

“Have you not witnessed our glorious nights,
So brilliant with gleaming northern lights,
Quick flashing and darting across the sky
While far in the starry heavens on high
The shining moon pours streams of light
O’er the silent earth, robed in dazzling white.”

Runon nimi on Talvi Kanadassa, vaikka yhtä hyvin sen nimi voisikin olla Talvi Suomessa.

Pohjoisella ilmastolla on olennainen vaikutus sekä Kanadan että Suomen ihmisten elämään. Vaikka Kanada on Suomeen verrattuna valtava maa ja useimmat kanadalaiset elävät meitä suomalaisia etelämpänä, jaamme pohjimmiltaan samanlaisen ilmaston.

Suomalaiset ja kanadalaiset jakavat myös yhteiset arvot, joihin kuuluu demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallinnon, tasa-arvon, vapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sekä Suomi että Kanada ovat markkinatalouksia, jotka noudattavat vapaakaupanperiaatetta. Lisäksi Suomi ja Kanada ovat molemmat kaksikielisiä maita.

Minulle on kerrottu, että suomalaiset ja kanadalaiset löytävät helposti yhteisen sävelen – että meillä on samankaltainen luonteenlaatu. Yksi asia ainakin on varma. Kanadalaisia ja suomalaisia yhdistää intohimo jääkiekkoon. Jos sallitte sanoa, tämä ei mielestäni ole huono perusta kansojemme ystävällisille suhteille kaukalon ulkopuolellakaan.

Kahdenvälisillä suhteillamme on myös merkittävä historiallinen ulottuvuus. Kanada oli yksi pääasiallisista suomalaisten siirtolaisten vastaanottajamaista 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Miltei jokaisesta suomalaisesta perheestä löytyy sukulaisia, joka muuttivat Kanadaan noina aikoina. Myös emigrantit tunsivat intohimon jääkiekkoa kohtaan yhdistävän maitamme. Suomen Jääkiekkoliitto sai 1950-luvulla lahjoituksen Ontariossa asuvilta kanadansuomalaisilta. He olivat järjestäneet keräyksen, jonka tuottamilla varoilla hankittiin valtava 17 kilon palkintopokaali. Siitä lähtien tämä palkinto, nimeltään Kanada-malja, on luovutettu jääkiekon Suomen mestareille.

Noin 137 000 nykykanadalaisella on suomalaiset sukujuuret. Useampi kuin 15 500 ilmoittaa osaavansa edelleen suomea. Suurimmat suomalaisyhteisöt sijaitsevat Suur-Toronton alueella, Thunder Bayssa, Sudburyssa ja Timminsissä sekä Brittiläisessä Kolumbiassa.

Toronton yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin opinto-ohjelma on Pohjois-Amerikan suurin.

Aktiivisesta kulttuuritoiminnasta huolimatta tuntuu, että Suomen ja Kanadan väliset kauppasuhteet toimivat puolivaloilla. Vaikuttaa siltä, ettei tätä kaupallista potentiaalia ole täysin ymmärretty.

EU:n ja Kanadan välinen kattava kauppasopimus (Comprehensive Economic and Trade Agreement) nostaa taloudellisen yhteistyömme tavoitteet aivan uudelle tasolle. Sopimus tarjoaa sekä suomalaisille että kanadalaisille yrityksille lukuisia uusia liiketoiminta- ja sijoitusmahdollisuuksia.

Kiihtyvä taloudellinen toiminta arktisella alueella yhdistettynä ilmaston lämpenemiseen asettaa uudenlaisia haasteita mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia niille, joilla on arktista osaamista.

Vaikka Suomella ei ole rantaviivaa Jäämerellä, on Suomi kuitenkin arktinen valtio. 60. leveyspiirin pohjoispuolella asuvista ihmisistä joka kolmas on suomalainen.

Meillä on pitkät perinteet merenkulun ja laivanrakennuksen saralta. Suomalainen naparetkeilijä Adolf Erik Nordenskiöld kulki ensimmäisenä ihmisenä Koillisväylän läpi. Azipod-ruoripotkuri ja monet muut jäänmurtoteknologiaa edistäneet ratkaisut on kehitetty nimenomaan Suomessa. Suomalaisten vaikeissa olosuhteissa selviytymisen taidot ovat kehittyneet pakon edessä. Se on tänään Suomen voimavara. Esimerkkinä tästä jopa 60 % maailman jäänmurtajista on rakennettu Suomessa.  Itse asiassa myös Kanadan uusimmassa, Brittiläisessä Kolumbiassa rakenteilla olevassa jäänmurtajassa Diefenbakerissa hyödynnetään suomalaista osaamista.

Arktisen alueen tärkeys ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan merialueille. Monet pohjoisen ja arktisen alueen mahdollisuuksista sijaitsevat maan kamaralla. Energian ja mineraalien hyödyntäminen vaatii infrastruktuuria. Suomi voi tarjota turvallisen toimintaympäristön, arktista osaamista energiateknologian, kuljetuksen ja logistiikan aloilla sekä arktisiin oloihin soveltuvia meriliikenneratkaisuja.

Suomen arktinen osaaminen kattaa myös esimerkiksi jätehuollon, kaukolämmityksen, vesiteknologian, metsätalouden, nanoteknologian, terveydenhuollon, meteorologian ja ICT-palvelut.

Tällä valtiovierailulla haetaan tuloksia. Vierailun tarkoitus on rohkaista suomalaisia ja kanadalaisia yrityksiä ja toimijoita entistä laajempaan yhteistyöhön. Odotan että vierailuni avaa uusia mahdollisuuksia Suomen ja Kanadan yrityksille ja johtaa toivottavasti myös investointeihin.

Vierailun tavoitteena on myös edistää suomalais-kanadalaista yhteistyötä tieteen, tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden aloilla.

Kuten näiden suurenmoisten päivällisten osallistujista voi huomata, olen tullut Kanadaan mukanani korkean tason yritys- ja tiededelegaatio, ja tavoitteenani on rohkaista heitä tiiviimpään yhteistyöhön kanadalaisten kollegoidensa kanssa konkreettisten tulosten saavuttamiseksi. Toivottaisimme myös kernaasti kanadalaisen yritysvaltuuskunnan tervetulleeksi Suomeen lähitulevaisuudessa.

Lopuksi haluaisin kutsua teidän ylhäisyytenne valtiovierailulle Suomeen. Toivon mukaan teiltä löytyy lähitulevaisuudessa aikaa vierailla luonamme. OIette erittäin lämpimästi tervetullut.

Haluaisin kohottaa maljan isäntiemme sekä Suomen ja Kanadan välisen ystävyyden kunniaksi.