(puheen kieli englanti)
Haluan aluksi onnitella teitä, herra puheenjohtaja, valinnastanne YK:n yleiskokouksen 69. istuntokauden puheenjohtajaksi. Suomi antaa teille täyden tukensa tässä tärkeässä tehtävässä.
Kuluneiden kuukausien tapahtumat ovat olleet suruntäyteisiä. On alkanut jälleen uusi konfliktien aikakausi, kuten olemme Ukrainan, Syyrian ja Irakin tapahtumista voineet nähdä.
YK:n perustana olevia ydinarvoja ja kansainvälisiä sääntöjä on loukattu. Ukrainan kriisi vaikuttaa syvästi Euroopan turvallisuuteen. Vastaavaa eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin murrosta emme ole nähneet sitten Balkanin sotien tragedian. Haluan kuitenkin korostaa, että Ukrainan kriisi ei ole vain Euroopan ongelma.
Tämän tilanteen pitäisi koskettaa meitä kaikkia, ja ennen pitkää niin käykin. Sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestelmä on rauhan ja turvallisuuden edellytys sekä ihmisoikeuksien ja kehityksen tae. Jos lakkaamme puolustamasta tätä järjestelmää, lakkaa sekin puolustamasta meitä. Olisi suunnaton ja kauaskantoinen virhe päästää sääntöihin perustuva maailmanjärjestys luisumaan kohti kaaosta ja viidakon lakia.
Valitettavasti YK:n turvallisuusneuvosto ei ole pystynyt kantamaan vastuutaan Ukrainassa eikä Syyriassa. Turvallisuusneuvostoa on uudistettava. Suomi tukee pyrkimyksiä rajoittaa veto-oikeuden käyttöä.
Olen tyytyväinen siihen, että yleiskokous hyväksyi päätöslauselman Ukrainan alueellisesta koskemattomuudesta selkeällä äänten enemmistöllä 24. maaliskuuta.
Järjestö olisi kuitenkin voinut lähettää vielä selkeämmän viestin tuomitsemalla Venäjän toimet ja kartoittamalla tietä kohti väkivaltaisuuksien lopettamista ja rauhan palauttamista. Kun jäsenvaltion alueellista koskemattomuutta loukataan ja se menettää osan alueestaan laittoman valtauksen seurauksena, sen tulisi voida kääntyä YK:n puoleen saadakseen apua ja oikeutta.
Ukrainan tilannetta ei voida purkaa ilman Venäjän aktiivista osallistumista. Venäjän on valvottava rajaansa ja estettävä aseiden ja taistelijoiden liikkuminen itäiseen Ukrainaan. Näin se voi edistää tilanteen rauhoittamista. Ukrainan kriisi voidaan ratkaista vain politiikan keinoin. Askeleita siihen suuntaan on viime aikoina otettu, mutta paljon työtä on vielä tehtävä.
* * *
Kuten pääsihteeri muistutti, kansainvälinen yhteisö ei saa jättää Syyrian kansaa oman onnensa nojaan. Emme saa unohtaa kuolleita tai kodeistaan karkotettuja, joita nyttemmin on jo puolet Syyrian väestöstä. Naapurimaihin on paennut kolme miljoonaa syyrialaista.
Syyriankaan konfliktia ei voida ratkaista muuten kuin poliittisin keinoin. Suomi antaa edelleen täyden tukensa YK:n Syyrian-erikoislähettiläälle. Naiset on otettava mukaan rauhanprosessiin niin Syyriassa kuin muissakin konfliktimaissa. Pidämme tärkeinä naisten pyrkimyksiä saada äänensä kuuluviin Syyriassa ja muuallakin.
Syyrian sota on heikentänyt koko alueen turvallisuustilannetta: kammottavaa terroria harjoittavan ISIS-järjestön maantieteellinen laajentuminen on tämän konfliktin sivutuote. Tilanteella on vakavia paikallisia, alueellisia ja kansainvälisiä vaikutuksia. Haasteeseen on tartuttava yhteistoimin, laajalla rintamalla. Suomi tukee näitä yhteisiä pyrkimyksiä.
Kansainvälinen yhteisö osoitti yksimielisyytensä viime syksyn kemiallisten hyökkäysten jälkeen. Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) ja YK:n yhteisoperaatiossa keskityttiin Syyrian kemiallisten aseiden ohjelman hävittämiseen.. Suomi on avustanut osaltaan tässä haasteellisessa operaatiossa. Meidän on oltava kuitenkin edelleen valppaina. Syyrian on jatkettava toimenpiteitään YK:lle antamiensa sitoumusten täyttämiseksi ja kemiallisia aseita koskevan sopimuksen noudattamiseksi.
Meidän on osoitettava yksimielisyytemme jälleen. Toistan vakavan kehotukseni turvallisuusneuvostolle siitä, että Syyrian tilanne olisi vietävä kansainvälisen rikostuomioistuimen ratkaistavaksi. Kansainvälisen rikostuomioistuimen on toimittava silloin, kun kansallinen oikeusjärjestelmä ei pysty toimimaan.
* * *
Konfliktit hallitsevat aikaa, jolloin yhteistyötä ja yhteistoimintaa tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. Meillä on yhteisiä maailmanlaajuisia haasteita, kuten ilmastonmuutos. Ebola on myös vakava yhteinen uhka. On oleellisen tärkeää sekä meille että planeettamme hyvinvoinnille, että puutumme niihin yhteistuumin. Haluan tässä yhteydessä ilmaista kiitokseni pääsihteerille näiden asioiden esille nostamisesta.
Vuoden 2015 jälkeisiä tavoitteita (Post-2015) koskevat hallitustenväliset neuvottelut alkavat pian. Meidän tulee pyrkiä uudenlaiseen maailmanlaajuiseen sitoutumiseen täyttääksemme ihmisten ja maapallon tarpeet. Olemme tämän lapsille ja lapsenlapsillemme velkaa.
Kestävän kehityksen aikaansaaminen onnistuu vain selkeiden tavoitteiden kautta. Meidän on pystyttävä lisäksi tehokkaasti seuraamaan sitoumuksiamme. Kaikki voimavaramme ja keinomme on otettava käyttöön.
Perinteiset tukitoimet eivät tässä tilanteessa enää riitä. Vaikka kehitysavun julkinen rahoitus on edelleen tärkeää maailman köyhimmille ja konflikteista kärsiville, edellyttää kestävä kehitys kansallisten resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä, enemmän innovaatiota, kauppaa, teknologiaa ja investointeja.
Monien maailman eteläisten maiden talous on vahvassa kasvussa. Sen turvin on mahdollista investoida verojärjestelmiin, jotka tuottavat julkisia varoja joilla voidaan tukea kestävää kehitystä. Oikeudenmukainen verotus- ja tulonjakojärjestelmä on tehokkaimpia keinoja vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta ja torjua syrjäytymistä. Myös oikeusvaltion periaatteiden toteuttaminen ja korruption vastainen toiminta ovat merkittäviä tekijöitä.
Uskon arvoisan pääsihteerin olevan sekä visionääri että käytännön mies valmistellessaan perustaa hallitustenvälisille neuvotteluille. Tämä prosessi huipentuu ensi vuonna tässä samassa salissa. Mikäpä olisi parempi tapa juhlia YK:n 70-vuotisjuhlaa kuin sitoutua niihin merkittäviin uudistuksiin, joiden avulla pääsemme kestävän kehityksen tielle?
* * *
Aloitin puheenvuoroni kuvailemalla kansainvälisten suhteiden synkkää tilaa. Analyysini ei ole tekosyy toimimattomuudelle vaan kehotus kaksinkertaistaa diplomaattisten ponnistelujemme määrä. Meidän on toimittava määrätietoisesti ja meidän on toimittava nyt. Suomi tukee rauhan palauttamiseen tähtääviä pyrkimyksiä ja haluaa estää sääntöihin pohjautuvan kansainvälisen järjestelmän rapautumisen. Meidän on asetettava tavoitteet korkealle pyrkiessämme vastaamaan ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen asettamiin maailmanlaajuisiin haasteisiin.