(muutosvarauksin; puheen kieli englanti)
Haluan onnitella teitä, arvoisa puheenjohtaja, valinnastanne YK:n 70. yleiskokouksen puheenjohtajaksi. Teillä on tärkeässä tehtävässänne Suomen täysi tuki.
Juhlimme parhaillaan Yhdistyneiden kansakuntien 70-vuotista taivalta. YK:n peruskirja allekirjoitettiin tilanteessa, jossa maailma oli toisen maailmansodan jälkeen raunioina. Meidän on kohdattava tämän päivän haasteet sillä samalla päättäväisyydellä, jolla edeltäjämme toimivat vuonna 1945. Nyt hyväksytyn Agenda 2030:n myötä olemme ottamassa yhtä tärkeitä – jopa tärkeämpiä – edistysaskelia koko ihmiskunnan kannalta.
Vietämme tänä vuonna myös Suomen YK-jäsenyyden 60-vuotisjuhlavuotta. YK:n jäsenenä olemme osoittaneet, että kuulumme niiden maiden joukkoon, jotka kantavat oman vastuunsa ja jotka välittävät. Niin kuin meistä välitettiin kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen kuoleman yhteydessä vuonna 1957. YK:n yleiskokous päätti tuolloin kunnioittaa häntä hetken hiljaisuudella. Kokouksen puheenjohtaja Leslie Munro kuvaili kuinka Sibelius kuului koko maailmalle. Saimme myös kokea mitä vastuun kantaminen tarkoittaa, kun osallistuimme Suezilla ensimmäiseen rauhanturvaoperaatioon.
* * *
Syyriassa, Irakissa ja osassa Pohjois-Afrikkaa on käynnissä erittäin vaarallinen kriisi. Humanitäärinen katastrofi jota tällä hetkellä todistamme, on suurempi kuin kertaakaan sitten toisen maailmasodan päättymisen. ISIL ja sen harjoittama kauhistuttava terrori on suoraa seurausta Syyrian ja Irakin konflikteista, jotka uhkaa rauhaa ja vakautta niin Lähi-idässä, Afrikassa kuin Euroopassakin.
Elämme suuren muuttoliikkeen aikaa ennen kaikkea sotien ja konfliktien seurauksena. Noin 60 miljoonaa pakolaista, suurin määrä sitten toisen maailmansodan, on siitä selkeänä todisteena. Tämänhetkinen pakolaistilanne Lähi-idässä, osissa Afrikkaa ja Välimeren alueella on kaikkien kannalta kestämätön.
Pakolaiskriisi aiheuttaa Euroopassa vakavaa poliittista jännitystä, vaikka raskaimman taakan kantavatkin pääasiassa kriisialueiden naapurivaltiot. Myös Suomeen saapuu suhteutettuna hyvin suuri määrä turvapaikanhakijoita. Auttamatta jättäminen ei ole meille vaihtoehto. Meidän on kuitenkin löydettävä tehokkaampia ja kestävämpiä keinoja auttaa hädänalaisia. Konfliktien ratkaiseminen niin Syyriassa kuin muuallakin maailmassa on ensiarvoisen tärkeää kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi.
Kansainvälisen yhteisön on nyt näytettävä että me välitämme. Erityisesti YK:n turvallisuusneuvoston ja meidän on nyt keskitettävä kaikki voimat, jotta Syyrian kriisiin löydetään poliittinen ratkaisu. Suomi kannattaa kaikkia toimia, jotka edesauttavat realistisen, toimivan ja kestävän rauhan aikaansaamista kansainvälisen yhteistyön avulla. Suomi on edelleen sitoutunut myös kansainvälisen ISIL:in vastaisen koalition työhön.
Ukrainankaan konfliktia ei ole vielä ratkaistu, vaikka sitä koskeva sopimus on hyväksytty. Suomi pitää tervetulleina kaikkia toimia, jotka tähtäävät Minskin sopimuksen toimeenpanoon. Laittomia toimia, kuten Krimin liittämistä Venäjään, ei voida eikä saa hyväksyä.
* * *
Edellä mainitut konfliktit eivät ole ainoita. Pelkästään viime vuonna maailmassa oli käynnissä 42 aseellista konfliktia, jotka aiheuttivat noin 180 000 kuolonuhria. Väkivaltaiset konfliktit ja niiden seuraukset uhkaavat vakautta paitsi itse sota-alueilla myös laajasti niiden ulkopuolella.
YK:n rauhanturvaoperaatiot ovat keskiössä järjestön pyrkiessä edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta. Nykypäivän konfliktien laajuus ja monimutkaisuus on kuitenkin ylittämässä kansainvälisen yhteisön kyvyn vastata niihin tehokkaasti. Näiden kriisien ratkaiseminen edellyttää kriittistä ajattelua, joustavuutta ja päättäväisiä toimia.
Siksi aloite YK:n rauhan ja turvallisuuden arkkitehtuurin perusteelliseksi tarkistamiseksi tuli juuri sopivaan aikaan. Olen hyvin tyytyväinen YK:n rauhanoperaatioita koskevaan raporttiin, jonka presidentti Ramos-Hortan johtama riippumaton korkean tason paneeli on julkaissut. Paneeli korosti oikein juuri politiikan ensisijaisuutta: YK:n rauhanoperaatioiden suunnittelun ja toteutuksen on aina perustuttava poliittisiin ratkaisuihin. Tämä pitää sisällään myös sen, että YK:n konfliktienehkäisy- ja rauhanvälityskapasiteettia on vahvistettava ja rahoitettava riittävästi.
Suomi on omalta osaltaan edistänyt tätä merkittävää toimintatavan muutosta erityisesti rauhanvälityksen ystäväryhmän kautta, jonka puheenjohtajana Suomi toimii yhdessä Turkin kanssa. Ystäväryhmä jatkaa työtään paneelin tekemien suositusten edistämiseksi.
Jäsenyytemme aikana YK:n rauhanturvaoperaatioissa on palvellut 50 000 suomalaista miestä ja naista. Rauhanturvaoperaatioissa väkilukuun suhteutettuna Suomi on Euroopan maista sijalla kaksi. Vahvistamme edelleen panostamme. Me kannamme vastuumme.
Tänä vuonna kansainvälisen diplomatian avulla on saavutettu myös merkittävää edistystä, kun Iranin ydinohjelmasta saatiin aikaan historiallinen sopimus. Odotamme, että Iran toteuttaa ripeästi kaikki ydinmateriaaleihin liittyvät toimet ja tukee täysipainoisesti kansainvälisen atomienergiajärjestön työtä vielä avoimina olevien kysymysten ratkaisemiseksi.
* * *
Ihmiskunta on perustavanlaatuisen muutoksen edessä. Emme voi enää jatkaa entiseen tapaan, sillä elämäntapamme ylittää planeettamme voimavarat ja kuluttaa loppuun kaikki luonnonvarat. Meillä on käytettävissämme kaikki tarvittava tieto esimerkiksi maapallon lämpenemisestä. Nyt meidän on aika toimia. Me voimme päättää, millaiseksi tulevaisuutemme muotoutuu – tai hukata mahdollisuutemme.
Uskon, että olemme oikealla tiellä: olemme juuri hyväksyneet uuden Agenda 2030 -ohjelman, jonka avulla voimme muuttaa maailmaa perustavanlaatuisesti. Ensimmäistä kertaa meillä on todellinen kestävän kehityksen ohjelma, joka sitoo kaikkia jäsenmaita.
Nyt meidän tehtävämme on panna tämä kunnianhimoinen ohjelma täytäntöön. Kannustan YK:ta osoittamaan jälleen kykynsä kansakuntien yhdistäjänä. On tärkeää saada kaikki mukaan sitoutumaan ohjelman toteuttamiseen. Yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta ovat avainasemassa ohjelman eteenpäinviemisessä yhdessä hallitusten kanssa. Tässä työssä myös kaikilla yksittäisillä ihmisillä on oma roolinsa.
Yksi ensiarvoisen tärkeä askel globaalien haasteiden voittamisessa on joulukuussa pidettävä Pariisin ilmastokokous. Tehkäämme siitä menestys. Meidän täytyy välittää lapsistamme ja lapsenlapsistamme.
* * *
YK:n pääsihteerin tehtävää on sanottu maailman mahdottomimmaksi tehtäväksi. Itse asiassa se ei ole tehtävä vaan instituutio, joka kaikkien YK:n jäsenmaiden tulisi tuntea omakseen. Vahvaa poliittista johtajuutta tarvitaan erityisesti silloin, kun kansainvälinen yhteisö ei pääse yhteisymmärrykseen jostakin asiasta.
Suomi pitää erittäin tärkeänä pyrkimyksiä lisätä läpinäkyvyyttä ja kattavuutta pääsihteerin valintaprosessissa. Maamme on koko 60-vuotisen YK-jäsenyytensä ajan ollut sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijä. Niinpä Suomi odottaakin näkevänsä useita erinomaisia naisehdokkaita pääsihteerin tehtävään. Ihmiskunnan toisen puoliskon on korkea aika tarttua tähän haasteeseen.