Arvoisa Maanpuolustuskorkeakoulun väki, sotilaat, hyvät naiset ja herrat,
”On luotava meidän sotamenetelmämme, sotadoktriinimme” totesi Sotakorkeakoulun johtajan sijainen, kenraalimajuri V.P. Nenonen puheessaan Sotakorkeakoulun juhlallisissa avajaisissa 3.11.1924.
Suomeen tarvittiin korkeinta sotilasopetusta antava oppilaitos, joka ”oli välttämätön nimenomaan uudella ajalla, jolloin koko kansa ottaa osaa sodankäyntiin”. Nenonen korosti Sotakorkeakoulun roolia opetus- ja kasvatustehtävän ohella sotataidon kehittäjänä. Sen oli kasvatettava ”itsenäisiä ja loogillisesti ajattelevia upseereita armeijallemme”.
Tästä kaikki siis alkoi, kun silloinen Sotakorkeakoulu otti vastuulleen yleisesikuntaupseereiden kouluttamisen. Ja eipä ole jäljessä ollut moittimista.
* * *
Puolustusvoimien arvostus suomalaisessa yhteiskunnassa on aina ollut korkea. Se on huolehtinut tehtävistään menestyksellisesti niin sodan kuin rauhan oloissa. Siitä on erityisesti vastannut hyvin koulutettu ja tehtäviinsä sitoutunut yleisesikuntaupseeristo.
Puolustusvoimat ei elä eristyksissä muusta maailmasta. Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten isänmaamme itsenäisyyttä ja vapautta on puolustettu ja puolustetaan. Puolustusvoimat tarvitsee myös tulevina vuosina niin kansalaisilta kuin päätöksentekovaltaa käyttäviltä edellytykset tehtäviensä hoitamiselle. Ilman riittäviä resursseja ja kansalaisten lujaa maanpuolustustahtoa puolustusvoimien tehtävä kävisi mahdottomaksi.
Viimeisten vuosikymmenien aikana puolustusvoimien kansainväliset velvoitteet ovat lisääntyneet. Ensisijainen tehtävä on edelleen isänmaan sotilaallinen puolustaminen, jota tukee kansainvälinen yhteistyö ja verkottuminen Pohjoismaiden, EU:n ja Naton suuntaan. Kaukaisetkin kriisit vaikuttavat meihin ja meidän tulee olla valmiita osallistumaan niiden hallintaan
* * *
Yksi keskeinen edellytys puolustusvoimien tehtävien menestykselliselle hoitamiselle jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä on hyvin koulutettu johto. On tärkeää, että upseeristomme kouluttamisessa huomioidaan mahdollisimman hyvin aikamme uusimmat opetusmenetelmät ja yhdistetään ne aikaamme sidottuihin tarpeisiimme. Onhan juuri heidän vastuullaan maanpuolustuksen kehittäminen niin rauhan kuin sodan oloissa. Eikä kyse ole vain puolustusvoimien omien tehtävien hoitamisesta. Sen edustamalla laaja-alaisella asiantuntemuksella ja osaamisella erilaisissa tehtävissä on suuri merkitys koko suomalaiselle yhteiskunnalle.
Pidän erityisen tärkeänä sitä, että puolustusvoimien koulutuksessa huomioidaan ympärillämme tapahtuvat muutokset myös jatkossa. Vaikka perinteisellä sotilaallisella puolustuksella on edelleen keskeinen merkitys, joudumme varautumaan myös uusiin uhkiin. Yksi tällainen osa-alue on tarve kehittää puolustustamme erilaisten kyberuhkien varalta. Puolustusvoimat on ottanut tässäkin aktiivisen roolin.
* * *
Yleisesikuntaupseerien koulutus alkoi meillä 90- vuotta sitten. Esitän puolustusvoimille ja koko Maanpuolustuskorkeakoulun henkilöstölle parhaat kiitokset Isänmaan hyväksi tehdystä työstä.
Jatkuvasta muutoksesta huolimatta perustehtävä, Suomen sotilaallinen puolustaminen säilyy. Puolustuksemme kova ydin on vuosikymmenten saatossa kyetty turvaamaan. Yleisesikuntaupseerit ovat täyttäneet tehtävänsä.
Toivotan puolustusvoimille parhainta menestystä yleisesikuntaupseerikoulutuksessa sekä kaikelle muulle koulutus- ja tutkimustyölle myös tulevina vuosina.