Tasavallan presidentti Sauli Niinistön Yhteisvastuukeräyksen avauspuhe 3.2.2019

Kuva: Yle
Kuva: Yle

 

Koulutus muuttaa maailmaa. Se tietää parempaa elämää yksittäisille ihmisille, hyvinvointia kokonaisille maille ja kehitystä koko ihmiskunnalle.

Suomessa yksi suuria vahvuuksiamme on aina ollut tasa-arvo. Opintielle on päästy kaikista oloista. Sitä kulkemalla on saanut ammatin ja ammatin myötä jalansijan työelämästä. Mahdollisuuksien tasa-arvo on tarkoittanut mahdollisuutta löytää oma lahjakkuutensa ja toteuttaa itseään. Koko kansakunnalle tasa-arvo on merkinnyt mahdollisuutta menestyä. Se on merkinnyt nousua köyhyydestä maailman vauraimpien maiden joukkoon. Ja siinä joukossa pysymistä.

Suomessa kaikilla on mahdollisuus. Näin sanomme edelleen. Onhan koulutus meillä maksutonta. Silti yhä useammin kuulemme, kuinka rahan puute; koulukirjojen tai oppivälineiden kalleus on katkaista opintiellä etenemisen. Joka kymmenes suomalaislapsi kasvaa perheessä, jonka tulot jäävät köyhyysrajan alle. Tuolloin opintoihin tarvittavat eurot ovat muusta tarpeellisesta pois, rahaa koulutarvikkeisiin ei yksinkertaisesti ole mistä ottaa. Niin ei pidä olla.

Olen ennenkin sanonut, että kaikilla on oltava aito, oikea mahdollisuus. Mahdollisuus kouluttautua ja tulla sitä kautta osalliseksi tähän yhteiskuntaan. Siitä meidän on pidettävä kiinni.

Tänä vuonna Yhteisvastuukeräys pyrkii osaltaan varmistamaan, että näin todella on.

40 % Yhteisvastuukeräyksen tuotosta käytetään vähävaraisten lasten ja nuorten koulutuksen tukemiseen täällä Suomessa. Ettei koulu keskeytyisi ainakaan opiskeluvälineiden puuttumiseen. Avun vie perille Kirkon Diakoniarahasto ja paikallisseurakuntien diakoniatyö.

Mikä on toiminut hyvin Suomessa, on sovellettavissa koko maailmaan. Koulutus, tasa-arvo kouluun pääsemisessä on reitti kehitykseen ja sitä kautta köyhyyden poistamiseen. Koulutus on myös yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Ilmainen, tasa-arvoinen ja laadukas peruskoulutus pitäisi olla jokaisen ulottuvilla vuoteen 2030 mennessä. Sellaisia lapsia, jotka eivät pääse edes alakouluun on heitäkin yli 60 miljoonaa.

Erityisesti tyttöjen kouluttamisella on kokoaan suurempi vaikutus. Oman elämän mahdollisuudet moninkertaistuvat, kokonaiset kansantaloudet kasvavat, mutta myös esimerkiksi väestönkasvu hidastuu. Laittamalla lapsia kouluun synnytetään hyvän kierre. Se kierre on syytä pitää vauhdissa.

Siihen pyrkii tämän vuoden Yhteisvastuukeräys. 60 % kirkon suurkeräyksen tuotosta ohjataan ulkomaille katastrofiapuun. Kirkon Ulkomaanapu auttaa koulunsa keskeyttämään joutuneita takaisin opintielle. Syrjäseuduille koulutetaan lisää päteviä opettajia ja rakennetaan turvallisia kouluja. Perheille kerrotaan miksi koulutus kannattaa ja vanhempia kannustetaan laittamaan lapsensa kouluun.

Koulutuksen melkeinpä mittaamatonta arvoa kuvaa se, että jokaisen oikeus saada opetusta on kirjattu YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Ja tuo oikeus on sinetöity YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa: Oikeus koulunkäyntiin on ihmisoikeus. Jokaiselle lapselle ja nuorelle, tasa-arvoisesti.

Yksistään hyväntekeväisyydellä ei voi koulutuksen esteitä kehitysmaissa tai meillä Suomessa poistaa. Mutta myös kansalaisyhteiskunnan ja kanssaihmisten apua tarvitaan, ettei koulutus jää kiinni mahdollisuuksien puutteesta, rahasta tai sukupuolesta.

Pienikin summa, pienikin teko voi tehdä unelmista totta. Siis auta minkä voit.

Näillä sanoilla avaan Yhteisvastuukeräyksen.