Presidentinlinnaan voi tutustua verkossa

Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 18/2020
30.6.2020

Presidentinlinna 360Presidentinlinnassa on avoimet ovet nyt virtuaalisesti. Panoraamakuvin toteutetulla kierroksella on mahdollista tutustua Linnan saleihin ja huoneisiin sekä taideteoksiin, kalusteisiin ja historiaan. Kierros on nähtävissä täällä.

Avoimia ovia ei Presidentinlinnassa voida järjestää koronapandemian vuoksi. Viimeksi avoimet ovet järjestettiin Linnassa syyskuussa 2019, jolloin juhlistettiin Suomen tasavaltaista hallitusmuotoa.

Oman keisarillisen taidekokoelman lisäksi Presidentinlinnassa on esillä Ateneumin Presidentinlinnaan tallettamia teoksia. Keisarilliseen taidekokoelmaan kuuluu muun muassa Albert Edelfeltin, Werner Holmbergin, Ferdinand von Wrightin, Hjalmar Munsterhjelmin ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia. Kokoelmiin kuuluvat myös pronssiset rintaveistokset kaikista tasavallan presidenteistä sekä muotokuvat heidän puolisoistaan.

Kierros on toteutettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Presidentinlinnan historia ulottuu 200 vuoden päähän. Vuonna 1820 kauppiaskartanoksi valmistuneen Pehr Granstedtin suunnitteleman rakennuksen piirustukset viimeisteli Carl Ludvig Engel. Rakennus ostettiin vuonna 1837 keisarilliseksi palatsiksi, ja 1900-luvun alussa se sai laajennusosan isoine saleineen. Suomen itsenäistyttyä ja tasavaltalaisen hallitusmuodon vahvistuttua rakennus otettiin tasavallan presidentin käyttöön vuoden 1919 elokuussa, jolloin ensimmäinen tasavallan presidentti K.J. Ståhlberg muutti perheineen rakennukseen.

Siirry kierrokselle

Kierroksella voi tutustua Presidentinlinnan Keisarilliseen taidekokoelmaan. Victoria Åbergin (1824–1892) maalaus Monrepos (1865) on sijoitettu Ruokasaliin. Maalaus esittää Monreposin kartanon puistoa Viipurissa. Kuva: Matti Janas / Kansallisgalleria
Atriumin alakertaan on sijoitettu edellisten tasavallan presidenttien rintakuvat. Kalervo Kallion veistos presidentti Risto Rytistä.
Tasavallan presidenttien puolisoiden muotokuvat ovat Atriumin parvella. Vasemmalla Eero Snellmanin muotokuva Ester Ståhlbergista ja Verner Thomén muotokuva Signe Relanderista.