Tasavallan presidentin lausunto talvisodan alkamisen 80-vuotismuistopäivänä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö laski seppeleen Talvisodan kansalliselle muistomerkille Helsingin Kasarmitorilla. Muistohetkenä laskettiin Kasarmitorilla sijaitsevalla muistomerkille 105 kynttilää, yksi sodan jokaista päivää kohden. Kuva: Jussi Toivanen/ Valtioneuvoston kanslia

Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 36/2019
30.11.2019

Talvisodan alkamisesta on kulunut 80 vuotta. Meillä on pian väistämättä edessämme aika, jolloin talvisodan tapahtumat kokeneet elävät enää muistoissamme. Tämä ei tarkoita, että näiden kokemusten merkitys vähenisi.

Sodan muiston kunnioittaminen ei tarkoita samaa kuin sodan ihannointi. Talvisota oli raaka ja julma. Moni antoi henkensä ja terveytensä, jotta Suomi sai elää. Samalla Suomelle tapahtui kuitenkin jotain muutakin hyvin merkittävää. Runoilija Helvi Hämäläinen on kuvaillut sodan aikana syntynyttä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sanomalla, että hänestä koko Suomen kansa tunsi olevansa yhtä. ”Emme halunneet kenellekään pahaa, mutta halusimme pyyteettömästi puolustaa sitä kaikkea, mikä kuuluu meille. Olen varma siitä, että siihen yhteisolemukseen, jota paremman ilmaisun puutteessa sanon kansan sieluksi, on jäänyt talvisodassa jotain arvokasta, joka jää elämään, vaikka me tuon ajan ihmiset kuolemme pois.”

Talvisodan taistelut olivat sankaritarina, joka antoi Suomelle mahdollisuuden luoda toisen tarinan. Tarinan siitä, kuinka kansanvallan sodan aikanakin säilyttänyt Suomi varsin pian sodan jälkeen onnistui jälleenrakentamaan maan. Nykyinen oikeus- ja hyvinvointivaltiomme on osoitus tästä jälleenrakentamisen taidosta.

Voimme nyt rauhan aikana muistaa mikä oli talvisodan hengen ytimessä. Vaikka olisimme jostakin kansalaisina erimielisiä, olemme yksituumaisia siitä, että Suomea kohtaavat vaikeudet ja muutokset voitetaan yhteisillä päätöksillä. Näin myös kunnioitamme heitä rintamalla ja kotirintamalla Suomea puolustaneita, jotka tämän mahdollisuuden ovat meille uhrauksin luoneet.