Demokratian tulevaisuus puhutti Kultarannan päätöskeskustelussa

Kultarannan päätöskeskustelun

Kultarannan päätöskeskustelun "Politiikka murroksessa, kestääkö demokratia?" paneelissa 17. kesäkuuta 2019 ministeri Seppo Kääriäinen, Suomen Atlantti-Seuran puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari, Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Aittokoski ja Helsingin yliopiston professori Anu Kantola. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Vuoden 2019 Kultaranta-keskustelujen päätöskeskustelussa 17. kesäkuuta pohdittiin demokratian tilaa ja tulevaisuutta otsikolla "Politiikka murroksessa, kestääkö demokratia?" Toimittaja Olli Seurin moderoimassa keskustelussa sivuttiin populismia, teknologiaa, taloutta ja nuorten poliittista aktiivisuutta.

Suomen Atlantti-Seuran puheenjohtajan Liisa Jaakonsaaren mukaan vanha vastakkainasettelu linjalla vasemmisto-oikeisto ei enää vastaa todellisuutta. Uutta vastakkainasettelua on syntynyt janoilla konservatiivi-liberaali ja nationalisti-globalisti. ”Demokratia kestää, mutta kestävätkö arvot? Ja toimiiko poliittinen järjestelmä?” hän kysyi. Vanhoja puolueita ”röntgenvalaisevat” haastajat ovat kuitenkin parempi asia kuin se, että poliittinen järjestelmä lamautuu.

Professori Anu Kantolan mukaan politiikka kulkee aaltoina ja nyt ollaan ristiaallokossa. Populismin nousu ajoittuu vuoden 2008 finanssikriisin jälkeiseen aikaan. Suomessa talouden rakennemuutos on muutenkin leimannut puolueiden historiaa. ”Meillä on valtava keskiluokkaisesti ajatteleva ihmisjoukko, jotka yrittävät löytää itselleen puoluetta, vähän myös shoppailevat vaaleista toiseen. Ei olla enää kehdosta hautaan puolueen jäseniä.”

Seppo Kääriäisen mukaan uusi regiimi syntyy monesti vaihtoehtona aikaisemmalle. ”Haetaan ero aikaisempaan. Sekin on demokratiaa.” ”Voi sanoa, että tasavalta on kehittynyt ja tänäkin keväänä se näytti, että se on elossa”, Kääriäinen sanoi.

Ulkomaantoimittaja Heikki Aittokosken mukaan maailma ja talous on valtavassa muutoksessa, ja se ei voi olla näkymättä. ”Kun ajattelee, mitä on tapahtunut teknologian saralla viimeisen 20-30 vuoden aikana, niin olisihan se ihme, jos politiikassa ei olisi turbulenssia”, Aittokoski sanoi. ”Meillä on kuitenkin suurimassa osassa Eurooppaa instituutiot niin vakaita, että puheet 20-30-luvusta ovat pahasti ylimitoitettuja”.

Kriittinen kansalainen algoritmien puristuksissa

Yleisöpuheenvuoron käyttäneet ministeri Jaakko Iloniemi ja opiskelija Jussi Laatikainen nostivat esiin uuden teknologian ja somejättien algoritmien vaikutuksen demokratiaan.

Liisa Jaakonsaari peräänkuulutti sähköiselle medialle pelisääntöjä. Sääntöjä ei tällä hetkellä ei ole, mutta EU on niitä luomassa. ”Algoritmit ovat liikesalaisuuksia. On aika järkyttävä tulevaisuudenkuva, jos niille annetaan valtaa esimerkiksi työhönotossa, pankkilainan saannissa, opiskelumaailmassa.”

”Ei ole ikinä aikaisemmin ollut tilannetta, jossa kourallisella amerikkalaisia suuryrityksiä on niin massiivinen, niin globaali valta”, Heikki Aittokoski sanoi. Aittokoski arvioi, että ”techclash” on nostamassa päätään ja dystopioiden luominen on trendikästä, mutta sanoi olevansa silti optimisti: demokratia kestää. ”Teknologia on suurimmalta osin parantanut meidän elämää ja arkea.”

Myös Anu Kantola sanoi olevansa optimisti, vaikka hänen mukaansa tekoälyn kehityksen myötä Suomesta häviää noin 200 000 työpaikkaa vuodessa. ”Keskiluokan elämä muuttunut epävarmemmaksi. Myös Suomessa keskiluokka on alkanut hajaantua.” Kantolan mukaan Suomea on pystytty rakentamaan yhdessä, mutta nyt olisi tarkistettava, miten kaikki saadaan pysymään mukana.

”Vapaassa yhteiskunnassa kriittinen kansalainen on demokratian kulmakivi”, Seppo Kääriäinen painotti. ”Kuinka huolehdimme siitä, että meillä on olemassa kriittisiä suomalaisia?” Kääriäinen kysyi.

”Kysykää meiltä!”

Nuorten äänestysaktiivisuus ja kiinnostus politiikkaan herätti keskustelua. Panelistit arvioivat, että ilmastonmuutoksen vastainen taistelu — Kääriäisen sanoin ”ilmastorevohka” — tulee aktivoimaan nuoria.

”Älkää puhuko nuorista vaan kysykää nuorilta”, yleisöpuheenvuoron käyttänyt Heidi Saarinen YK-nuorista sanoi. Nuoret reagoivat politiikkaan ilmiöpohjaisesti ja poikkileikkaavasti. ”Ilmasto on se asia, mikä nuoria ehdottomasti kiinnostaa nyt ja tulevaisuudessa.”

Loppusanoissaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö kiitti keskustelijoita. ”Näkemykset ovat täällä olleet realistisen optimistisia. Se on erinomainen lähtökohta”, presidentti sanoi.

Presidentti totesi, että keskustelujen työryhmissä oli ”toinen toisiaan kuuntelevia ihmisiä. Kaiken lisäksi vaikutti, että he myös kuulivat toinen toisiaan”.

”Lämmin kiitos kaikille. Tämä on ollut kerrassaan upea keskustelu.”

Kuvia maanantain 17.6 keskusteluista