Helsingin henki vahvasti esillä presidentti Niinistön Saksan-työvierailulla

Poistettu:

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier vastaanotti presidentti Sauli Niinistön työvierailulle Saksaan 22. marraskuuta 2021 Berliinissä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki työvierailun Saksaan 21.–23. marraskuuta 2021. Maanantaina 22. marraskuuta presidentti Niinistö tapasi Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin sekä piti puheen Körber-säätiön tilaisuudessa.

Presidentti Niinistön ja liittopresidentti Steinmeierin kahdenvälisessä tapaamisessa olivat esillä Helsingin henki ja suurvaltasuhteet sekä Euroopan turvallisuus. Tapaamisen ja työlounaan jälkeen presidentit jatkoivat keskustelua Helsingin hengestä yhdessä suomalaisten ja saksalaisten asiantuntijoiden kanssa.

Helsingin henki suurvaltakilpailun aikakaudella

Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Maanantaina iltapäivällä presidentti Niinistö oli pääpuhujana Körber-säätiön järjestämässä tilaisuudessa, johon osallistui myös liittopresidentti Steinmeier. Tilaisuuden aiheena oli Helsingin henki suurvaltakilpailun aikakaudella (”International Dialogue Revisited: The Spirit of Helsinki in an Age of Great-Power Competition”).

Presidentti korosti vuoropuhelun ja luottamuksen tärkeyttä kasvavien jännitteiden ja uusien teknologisten uhkien aikakaudella. Samanmielisten keskustelun lisäksi tarvitsemme vuoropuhelua varsinkin niiden kanssa, joiden kanssa olemme vähiten samaa mieltä.

”Rauhan ja turvallisuuden takaaminen. Planeettamme kestävyyden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Nämä ovat mielestäni kiireellisimpiä ihmisvelvollisuuksiamme. Pystymme kantamaan vastuun näistä velvollisuuksista ainoastaan toimimalla yhdessä”, presidentti sanoi ja kysyi: ”Onko meillä halua ottaa vastaan nämä velvollisuudet?”

Presidentti Niinistö nosti asevalvonnan konkreettiseksi esimerkiksi, jossa Helsingin hengen metodia voisi hyödyntää. Kylmän sodan aikana asevalvontaneuvottelut johtivat rajoitusten lisäksi myös luottamuksen lisääntymiseen osapuolten välillä: syntyi hyvän kehityksen kierre.

Tilannetta ovat muuttaneet kylmän sodan aikana saavutettujen sopimusten katoaminen sekä monimutkaistuvat uudet teknologiat ja keinoäly. ”Kun toimijoita on yhä enemmän ja näkymät huomattavasti vaikeampia ennustaa kuin aiemmin, luottamuksen rakentamisesta tulee entistä vaikeampaa. Ja silti meidän on pyrittävä sitä rakentamaan.”

Puheessaan presidentti sanoi, että Saksan kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi Suomi tutkii mahdollisuuksia yhdistää Helsingin hengen lähestymistapaa YK:n Our Common Agenda -prosessiin.”Myös tässä yhteydessä huomio on rauhaan ja turvallisuuteen, asevalvontaan ja murrosteknologioihin sekä konfliktien ehkäisemiseen ja luottamuksen rakentamiseen liittyvissä tavoitteissa.”

Presidentti Niinistö totesi myös, että Suomi päätti viime viikon lopulla asettautua virallisesti ehdolle Etyjin puheenjohtajamaaksi vuonna 2025. ”Meidän on otettava vastuu maanosamme tulevaisuudesta. Suomi on valmiina tekemään oman osansa.”

Vahvemman Euroopan aika on nyt

Työvierailu jatkui tiistaina 23. marraskuuta, jolloin presidentti Niinistö piti Berliinin Humboldt-yliopistolla puheen, jonka aiheena oli tarve vahvemmalle Euroopalle kovemmassa ja vaikeammassa maailmassa (”The case for a stronger Europe in a harder world”).

Presidentti Niinistön mukaan vahvempi Eurooppa on kaikkien meidän intressissämme, sillä suurinkaan eurooppalainen valtio ei yksinään ole painoarvoltaan kovin suuri. Koventuva maailma kunnioittaa yhä enemmän voimaa.

Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

”Siksi Euroopan unionin on myös omaksuttava paljon vahvempi rooli turvallisuusyhteisönä. Sisäisesti tarvitsemme Euroopan, joka suojelee kansalaisiaan. Ulkoisesti tarvitsemme Euroopan, joka suojelee etujaan.”

Presidentti painotti, että Euroopalla on turvallisuudessa ja puolustuksessa potentiaalia ja se on otettava käyttöön. ”Sen työkalupakki kattaa välineet niin siviili- kuin sotilasaloilla, diplomatiassa kuin kriisinhallinnassakin. Työkalut ovat saatavilla, mutta usein niitä ei haluta käyttää. Tämä potentiaali on hyödynnettävä.”

”Uskottava asemoituminen muuttuvalla geopoliittisella kartalla, vaikuttava reagoiminen tavanomaisiin ja hybridiuhkiin, uusien ja murroksellisten teknologioiden mukana pysyminen – kaikki tämä on paljon vaikeampaa, jos ei mahdotonta, jos yritämme hoitaa sen yksin. Pelissä ovat turvallisuutemme ja hyvinvointimme. Emme voi odottaa toista kahtakymmentä vuotta. Vahvemman Euroopan aika on todellakin nyt”, presidentti sanoi.