Kultaranta-keskustelijoille satoja kysymyksiä ja kommentteja

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka kiinnostaa kansalaisia. Kysymyksiä ja kommentteja tuli yhteensä yli kolmesataa. Kysymyksiä oli mahdollista lähettää torstaihin 13.6. mennessä sähköpostilla, Facebookissa sekä Twitterissä (#Kultaranta) – ja keskustelu jatkuu edelleen. Yleisön ennakkoon lähettämiä kysymyksiä hyödynnetään Kultaranta-keskustelujen aikana työryhmissä.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä viesteissä eniten keskustelua herätti Nato, jota sivuttiin lähes joka kolmannessa viestissä. Myös ulkopolitiikan resurssit ja painopisteet sekä ulkopolitiikan arvot kiinnostivat kommentoijia.

Copyright © Tasavallan presidentin kansliaCopyright © Tasavallan presidentin kanslia

Poimintoja kysymyksistä

Suomen ulkopolitiikka ja EU:n tulevaisuus

Matti Pesu‏ @PesuMatti (Twitter) EU-selonteossa tunnustetaan unionin YUTP:n [yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka] tärkeys myös Suomelle. Miten Suomi voi unionissa ajaa YUTP:n kehitystä vai voiko? #Kultaranta

Ilpo Kolari (Facebook) Ehkä vieläkin ulkopolitiikassa sotilaallinen kriisi valtioiden välillä on se ykkösuhka. Kuitenkin maailmantalouden painopisteiden muutos jo lähitulevaisuudessa saattaa aiheuttaa kriisiytymistä tämän vanhanmaailman sekä kehittyvien talouksien välillä. Ja siinä sotilaalliset konfliktit eivät välttämättä noudata totuttuja rajoja.

Vienninedistäminen / kansainvälinen kilpailukyky

Jarmo Kowåin (Facebook): Milloin valtionhallintaan luodaan puhdas ja ainoastaan ulkomaailmaan suuntautuva markkinapoliittinen ryhmittymä jonka tehtävä on vain ja ainoastaan luoda suomalaisille PK-yrityksille mahdollisuuksia tuottaa tuotteita maailman markkinoille, Ryhmän tulisi olla mahdollisimman tehokas?

Nato, EU, pohjoismainen yhteistyö

Janne Riiheläinen‏ @veitera (Twitter): @TPKanslia Onko etupiiriajattelu saanut uusia sisältöjä Venäjän ulkopolitiikassa ja jos on, mitä sitten? #Kultaranta

(Sähköposti): Suomi on ollut viime sotien jälken puolueeton valtio, yhdessä Ruotsin ja monen muunkin valtion kanssa. Nyt puolueettomuudesta puhutaan hyvin harvoin. Kysymys: Onko puolueettomuus menettänyt merkityksensä ja onko meidän sen vuoksi liittouduttava.

(Sähköposti): Onko mahdollista avata avoin ja rehellinen keskustelu Natoon liittymisestä, mitä me siitä hyödymme, mitä menetämme, riskit ja uhat? Miten liittyminen vaikuttaa meihin kansakuntana, pysymmekö yhtenäisinä, ajaudummeko palkka-armeijaan ja mitä se merkitsee, Nato maksaa, olemmeko valmiita maksamaan sen kustannukset niin moraaliset kuin konkreettisetkin? Onko meillä varaa?

Kai Lehtonen (Facebook): Eikö jo vihdoinkin olisi aika keskustella avoimesti ja perusteellisesti Suomen suhteesta Natoon? Ilman, että keskustelun aloittaja leimataan niin vahvasti, että itse keskustelu ei pääse edes alkamaan?

Aino Södergren (Facebook): Mistä se uhka ja millainen meille tulee?Mielestäni on parempi olla liittymättä Natoon joten emme ärsytä Venäjää.

(Sähköposti): Mitkä ovat Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkymät ja tulevat painopistealueet? Miten Suomi osallistuu eurooppalaisen turvallisuusajattelun ja -politiikan kehittämiseen?

Juha Eirikka (Facebook): Pohjoismaiden yhteistyö voisi avata aivan uusia mahdollisuuksia Suomelle ja muille naapurimaille, niin EU :n kuin Natonkin suhteen.