Kultaranta-keskustelujen avauksessa pureuduttiin kiellettyyn hedelmään – Euroopan yhteiseen puolustukseen

Kultaranta-keskustelujen ensimmäinen päivä alkoi tasavallan presidentin puheenvuorolla ja keskustelulla Euroopan puolustusinstituutioiden tulevaisuudesta.

Kultaranta-keskustelujen ensimmäinen päivä alkoi tasavallan presidentin puheenvuorolla ja keskustelulla Euroopan puolustusinstituutioiden tulevaisuudesta.

”Eurooppalainen projekti sai alkunsa sodasta, ja sillä pyrittiin varmistamaan rauha mantereellamme mutta tarkoitus on ollut saavuttaa tämä tavoite ilman selväsanaista mandaattia sivuta, saatikka sitten toimia asiassa ”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi avauspuheenvuorossaan Kultaranta-keskusteluissa sunnuntaina 11. kesäkuuta 2017.

Tässä presidentti Niinistö näkee paradoksin. Hän totesi, että eurooppalaiset ovat unionin perustamisesta lähtien toistuvasti maistelleet eurooppalaisen puolustuksen kiellettyä hedelmää.

”Samalla hedelmästä on tullut vähemmän kielletty ja tarve yhteiselle toiminnalle on kasvanut myös turvallisuuden saralla.”

Millainen unioni ei takaa kansalaistensa turvallisuutta?

Presidentti Niinistön mielestä on käynyt yhä selvemmäksi, että eurooppalaisten tulee kiinnittää enemmän huomiota omaan turvallisuuteensa. Hän kuitenkin painotti, ettei Euroopan puolustusyhteistyöllä tarkoiteta yhteistä puolustusta, ainakaan vielä. Se on edelleen Naton tehtävä. Silti keskustelua eurooppalaisten turvallisuuden lisäämiseksi on käytävä.

”Itselleni asia tiivistyy tähän: jokaisen nimensä arvoisen unionin tulee tehdä osansa kansalaistensa turvallisuuden varmistamiseksi. Ajan mittaan tämä saattaa tarkoittaa myös yhteistä eurooppalaista puolustusta.”

Suomen lähestymistapaa hän kuvaili suoraviivaiseksi.

”Me näemme runsaasti käyttämätöntä potentiaalia EU:n puolustusyhteistyössä”, presidentti Niinistö summasi ja totesi, ettei avauskeskustelun aihe – Euroopan puolustusinstituutioiden tulevaisuus – voisi olla ajankohtaisempi.

Trump ei ole uhka Euroopalle

”Paljon on tapahtunut sitten viime Kultaranta-keskustelujen”, International Institute for Strategic Studiesin puheenjohtaja Franҫois Heisbourg totesi avatessaan paneelikeskustelun. Hän jatkoi kysymällä, mitä mieltä keskustelijat ovat Angela Merkelin lausunnosta, että Euroopan tulee ottaa kohtalo omiin käsiinsä.

”Olen viime kuukausina nähnyt maailmalla kasvavaa tarvetta Euroopalle”, EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini vastasi. ”Ihmiset kaipaavat uskottavaa, luotettavaa, vahvaa ja monenvälistä toimijaa.”

Mogherinin mielestä kohtalon ottaminen omiin käsiin ei johdu siitä, että Trump valittiin presidentiksi, vaan prosessi on alkanut jo aiemmin eurooppalaisten omasta tahdosta.

”On tärkeää, että Trump on kiinnittänyt huomiota puolustusmenoihin ja reiluun taakanjakoon”, Naton varapääsihteeri Rose Gottemoeller jatkoi.

Amerikkalainen Gottemoeller kertoi olevansa puoluetaustaltaan demokraatti. Hän halusi silti heittää ilmaan kysymyksen: ”Onko mahdollista, että Trump kritiikillään saa aikaiseksi myös hyvää instituutioissa, joita hän kritisoi? Voisiko se johtaa tiettyihin tarvittaviin muutoksiin?”

Lisää muskeleita Euroopan turvallisuusinstituutioille

Kaikki panelistit olivat samaa mieltä siitä, että eurooppalaisten tulisi ottaa suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan.

”Kun toivotte Euroopan puolustusyhteistyön syventämistä, mikä uhka teitä huolestuttaa eniten?”, Heisbourg kysyi.

”Protektionismi, kansallismielisyys ja populismi tarjoavat helppoja vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Se on myrkyllinen juomasekoitus, jota meidän ei tule juoda”, Norjan ulkoministeri Børge Brende vastasi.

Brenden mielestä Euroopan ei tule ottaa suurempaa vastuuta ainoastaan turvallisuuskysymyksistä, vaan puolustaa yhtä lailla myös vapaata kauppaa, YK:ta ja yhteisiin sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä sekä Pariisin sopimusta.

”Kun puhumme kohtalomme ottamisesta omiin käsiimme, täytyy meidän myös muotoilla, mitkä ovat tärkeimmät poliittiset tavoitteemme”, Federica Mogherini jatkoi. ”Kuudenkymmenen vuoden jälkeen olemme unionina nyt tarpeeksi suuri, vahva ja kokenut määrittelemään, millaista yhteistä puolustusta tavoittelemme.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi Kultaranta-keskusteluja viidettä kertaa. Kultaranta-keskustelut ovat avoimen mielipiteenvaihdon ja keskustelun foorumi. Tämän vuoden teemana on tulevaisuus ja aiheeseen paneudutaan niin turvallisuuden, politiikan kuin taloudenkin näkökulmista.

Video: Presidentti Niinistön, korkea edustaja Mogherinin, ulkoministeri Brenden ja varapääsihteeri Gottemoellerin yhteinen lehdistötilaisuus 11.6. Kultarannassa

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Niinistö ja sunnuntai-illan panelistit EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini, Naton varapääsihteeri Rose Gottemoeller ja Norjan ulkoministeri Børge Brende ennen Kultaranta-keskustelujen alkua. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia