Kultaranta-keskusteluissa 2019 puhuttiin Euroopan muutoksesta: ”Keskeisin kysymys on, mitä meillä on yhteistä”

Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier avasivat vuoden 2019 Kultaranta-keskustelut pohdinnalla Euroopan muutoksesta ja tulevaisuudesta. Avaussanoissaan presidentti Niinistö haastoi kuulijat miettimään, mitä yhteistä Euroopalla on.

Seitsemättä kertaa järjestettävien Kultaranta-keskustelujen ajankohta osui mielenkiintoiseen aikaan, totesivat molemmat presidentit sunnuntain avauskeskustelussa 16. kesäkuuta. Uusi hallitus on aloittanut työnsä Suomessa ja eurooppalaiset valinneet itselleen jälleen uudet edustajat Brysseliin. Samaan aikaan Suomi myös valmistautuu ottamaan vastaan EU-puheenjohtajuuden. ”Tämä on hyvä hetki pohtia Euroopan haasteita ja niitä tehtäviä, joita maanosamme ja unioni tulevat kohtaamaan”, presidentti Steinmeier totesi.

Presidentit olivat yhtä mieltä siitä, että EU:lla on tulevaisuudessa edessään paljon haasteita, joihin sen tulee kyetä vastaamaan. ”Maailman poliittinen ja taloudellinen painopiste liikkuvat poispäin Euroopasta. Euroopan on arvioitava uudelleen joitakin omia perusolettamiaan ja mietittävä suhteitaan suurvaltoihin”, sanoi presidentti Steinmeier.

”Visio tulevasta ei ole selvä. Se olisi yllätys, jos yllätyksiä ei tulisi. Vaikea ennustettavuus on haaste EU:lle. Keskeisin kysymys on, mitä meillä on yhä yhteistä. Pitäisi muistaa, miksi olemme yhdessä”, presidentti Niinistö sanoi.

Taloudellisen vaikutusvallan edessä

Presidentti Steinmeier mainitsi avauspuheessaan suurvalloista muun muassa Kiinan todeten, että samalla kun Kiina lähenee Eurooppaa taloudelliselta kannalta, liikkuu se kauemmas Euroopasta poliittisesti. ”Miten kehitämme suhdetta Yhdysvaltojen, Kiinan, Venäjän ja Euroopan välisessä dynamiikassa? Pystymmekö säilyttämään koheesiomme Euroopan unionina?”

Presidentti Niinistö jatkoi ajatusta pohtimalla Kiinan taloudellista vaikutusvaltaa Euroopassa myös kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen kannalta. Hänen mukaansa taloudellisilla houkutuksilla on mahdollista heikentää sääntöpohjaisen järjestyksen asemaa ja aiheuttaa ristiriitoja maiden välille. ”Yhtenäisyyden ylläpitäminen ei tule olemaan helppo tehtävä EU:lle.”

Hajaannuksesta yhtenäisyyteen

Presidentit mainitsivat keskustelussaan myös brexitin ja sen aiheuttamat jakolinjat Euroopassa. Presidentti Steinmeier uskoi Euroopan olevan valmis oppimaan tapahtuneesta. ”Koska jos eivät eurooppalaiset, ketkä muut puolustaisivat Euroopan yhtenäisyyttä?”

Presidentti Niinistö kertoi iloitsevansa siitä, että viime aikoina myös Euroopan turvallisuus ja puolustusyhteistyö ovat löytäneet tiensä takaisin EU-maiden väliseen keskusteluun.  ”Millainen unioni on unioni, joka luottaa pelkästään ulkopuoliseen apuun?”

Vaikka keskustelussa käsiteltiin laajasti eurooppalaisen yhteistyön haasteita, ei presidenttien mukaan liialliseen pessimismiin ole aihetta. ”On meidän tehtävämme presidentteinä olla optimistisia”, presidentti Steinmeier sanoi. Myös presidentti Niinistö yhtyi näihin sanoihin: “Yhä useammat poliittiset johtajat ovat palaamassa Euroopan juurille siinä ajattelussa, mitä meillä on yhteistä. Ja se, mikä on yhteistä, on koko ajan tärkeämpää. Kun tiedostamme yhteiset asiat, on erimielisyydet helpompi ratkaista.”