Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanottojen historiaa

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla on takanaan pitkä traditio. Autonomian ajalla säätyvaltiopäivien yhteydessä järjestettiin valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin.

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla on takanaan pitkä traditio. Autonomian ajalla säätyvaltiopäivien yhteydessä järjestettiin valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin.

Presidentti Pehr Evind Svinhufvud ja rouva Ellen Svinhufvud isännöimässä itsenäisyyspäivän vastaanottoa vuonna 1936. Kuva: Lehtikuva

Itsenäisyyspäivän vastaanottojen historia ulottuu vuoteen 1919, jolloin Linnassa järjestettiin ensimmäinen iltapäivävastaanotto. Vuosina 1919–1921 vastaanotoille oli kutsuttu hallitus, diplomaatteja ja virkamieskuntaa, yhteensä noin 150 henkilöä. Vastaanotolla tarjoiltiin kahvia ja ohjelmassa oli musiikkia. Vastaanoton jälkeen Kansallisteatterissa pidettiin kansalaisjuhlat.

6.12.1922 presidentti K.J. Ståhlberg ja rouva Ester Ståhlberg järjestivät ensimmäisen iltavastaanoton Presidentinlinnassa. Tilaisuus alkoi klo 21.00, vieraita oli toista tuhatta ja ohjelmassa oli mm. yksinlaulua, soittoa ja tanssia.

Illanviettojen perinne alkaa

Vuosina 1923-1924 palattiin takaisin iltapäivävastaanottoihin. Seuraavan itsenäisyyspäivän aattona, 5.12.1925 presidentti Lauri Relander ja rouva Signe Relander kutsuivat jälleen juhlavaan illanviettoon n. 1600 vierasta. Kutsuttuina olivat hallitus, diplomaatit, kansanedustajat, ylempää upseeristoa, ylintä virkamieskuntaa, taiteen edustajia jne. Ilta sisälsi musiikkiohjelmaa ja tanssia aina aamuyöhön asti. Tässä muodossa juhlat ovat jatkuneet, tosin alkuun epäsäännöllisemmin. Linnan arkiston mukaan juhlia ei järjestetty vuosina 1926, 1931, 1932 eikä sotavuosina 1939-1945.

Kuva: Lehtikuva
Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen valmistautuvat ottamaan vastaan juhlavieraat itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1962. Myös toimittajat ja kuvaajat ovat valmiina. Kuva: Lehtikuva

Poikkeustapauksia

Vuodesta 1946 alkaen itsenäisyyspäivän illanvietto on järjestetty vuosittain viittä poikkeustapausta lukuun ottamatta. Vuonna 1952 vastaanotto jäi väliin presidentti Paasikiven sairauden takia. Vuonna 1972 Linnassa ei korjaustöiden takia järjestetty vastaanottoa, vaan juhlavastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin yhteydessä. Vastaanoton isäntänä oli tuolloin pääministeri. Vuoden 1974 vastaanotto peruuntui rouva Sylvi Kekkosen kuoleman (2.12.1974) johdosta.

Vuonna 1981 vastaanottoa ei järjestetty tasavallan presidentti Urho Kekkosen ollessa sairauden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Sen sijaan itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin jälkeen ja isäntänä oli pääministerin sijainen. Vuonna 2013 tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi itsenäisyyspäivän juhlakonsertin ja vastaanoton Tampere-talossa Presidentinlinnan ollessa peruskorjauksessa.

Nykyiset juhlavastaanotot

Vuoteen 1964 asti juhlaa kutsuttiin illanvietoksi. Tämän jälkeen Linnassa on järjestetty nykymuotoisia itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoja. Kutsuvieraiden lukumäärä on vaihdellut noin 1600:sta 2000:een.

Kuvia

Presidentti Pehr Evind Svinhufvud ja rouva Ellen Svinhufvud isännöimässä itsenäisyyspäivän vastaanottoa vuonna 1936. Kuva: Lehtikuva Presidentti Juho Kusti Paasikivi ja rouva Alli Paasikivi keskustelevat presidentti K.J. Ståhlbergin kanssa itsenäisyyskutsuilla 6. joulukuuta 1951. Kuva: Lehtikuva Presidentti Juho Kusti Paasikivi ja rouva Alli Paasikivi itsenäisyyspäivän vastaanotolla 6.12.1953. Kuva: Lehtikuva
Kirjailija Väinö Linna ja ohjaaja Edwin Laine keskustelevat Presidentinlinnan Atriumissa itsenäisyyspäivänä 1958. Kuva: Lehtikuva  Kutsuvieraat kahvilla Presidentinlinnan Ruokasalissa 6. joulukuuta 1961. Kuva: Lehtikuva Presidenttipari Urho ja Sylvi Kekkonen valmistautuvat ottamaan vastaan juhlavieraat itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta 1962. Myös kuvaajat ja toimittajat ovat valmiina. Kuva: Lehtikuva
Näyttelijäpariskunta Birgitta Ulfsson ja Lasse Pöysti kättelemässä presidenttipari Urho ja Sylvi Kekkosta itsenäisyyspäivän 6. joulukuuta 1963. Kuva: Lehtikuva  Hiihtäjä Eero Mäntyranta tanssimassa vaimonsa Raakelin kanssa vuonna 1966. Kuva: Lehtikuva Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto keskustelevat arkkipiispa Mikko Juvan ja hänen vaimonsa Riitta Juvan kanssa 1983. Kuva: Lehtikuva
 Näyttelijä Vesa-Matti Loiri ja Riitta Loiri saapuvat itsenäisyyspäivän vastaanotolle 1985. Takana Pertti 'Spede' Pasanen. Kuva: Lehtikuva Presidentti Martti Ahtisaari vastaanottaa ulkoministeri Tarja Halosen ja Pentti Arajärven itsenäisyyspäivän vastaanotolle vuonna 1999. Kuva: Lehtikuva Neljä presidenttiä puolisoineen yhteiskuvassa itsenäisyyspäivän vastaanotolla vuonna 2012. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Vuoden 2013 itsenäisyyspäivää juhlittiin poikkeuksellisesti Tampere-talossa. Kättelyvuorossa pääluottamusmies ja Rintamaveteraaniliiton aktiivi Esko Rikander Oulusta. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia Kättelyn jälkeen Tampere-talon isossa salissa alkoi itsenäisyyspäivän juhlakonsertti. Lähes tunnin kestänyt konsertti oli matka suomalaiseen mielenmaisemaan musiikin ja kirjallisuuden siivin. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia Hannes Hynönen Mikkelistä tervehtii puoliso Jenni Haukiota vuoden 2014 itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Presidenttipari tapasi 101-vuotiaan Hynösen Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Mikkelissä 2014. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Vuonna 2014 itsenäisyyspäivän vastaanotto palasi peruskorjauksen valmistuttua Presidentinlinnaan. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia