Presidentti Niinistö avasi valtiopäivät: Yhteiskunnan vakautta on tarkoin varjeltava

Kuva: Lehtikuva

Kuva: Lehtikuva

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2014 valtiopäivät eduskunnassa 4. helmikuuta. Avauspuheessaan presidentti varoitti eriarvoisuuden kasvusta sekä muistutti omalla esimerkillä johtamisen tärkeydestä. 

Presidentti Niinistö kertoi tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä. ”Mittakaava on siis sellainen, että yksi ihminen vastaa 40 miljoonaa ihmistä. Näin suurta eroa elämään ei minkään kartan mittakaava kata. Enkä usko, että tällaista elämäneroa pitkään siedetään, kansannousuja tulee lisää. Maailma ei nyt ole alkuunkaan valmis”, presidentti sanoi avauspuheessaan.

Hän viittasi Arabikevääseen, Syyriaan ja viimeisimpänä Ukrainan kansannousuun, joiden lopputulos ei ole vielä tiedossa mutta joita kaikkia yhdistää se, että ”ihmiset ovat joutuneet sietämään liikaa ja tulleet tietämään enemmän”. Lisäksi ääriainekset pyrkivät kaikkialla hyödyntämään levottomat tilanteet.”Ei ole olemassa valistunutta itsevaltiutta. Kun vailla demokratiaa käytetään valtaa, sen seurauksena on mielivaltaa.”

”Eurooppakaan ei ole valmis. Talouden kriisi on haastanut perinteiset demokratiatkin”, presidentti Niinistö sanoi. ”Pakostakin on otettava oppia; kansakunta voi ylittää vaikean ajan elämällä velaksi, mutta sen varaan ei voi pysyvästi jättäytyä.”

Presidentti Niinistön mukaan Suomessa tuloerot ovat globaalissa mittakaavassa pienet, mutta täälläkin tulojen aleneminen tuntuu pahiten niille, jotka joutuvat tinkimään välttämättömyydestä.

”Suomessa on syytä tarkoin varjella, että yhteiskunnallinen vakaus säilyy. Nyt vallinnee suuri yhteisymmärrys siitä, ettei Suomikaan voi jättäytyä velkaantumiseen varaan. Tällä hallituksella ja eduskunnalla onkin edessään vaikea urakka. Julkisen sektorin tasapainottaminen niin, että perusluottamus talouteen ja tulevaisuuteen säilyy, on vaativa tehtävä”, presidentti Niinistö totesi kansanedustajille, jotka aloittivat vaalikauden viimeiset valtiopäivät.

Hyvä hallinto kattaa moraalin ja tehokkuuden

Presidentti Niinistö muistutti kohtuudesta ja oikeudentajusta sekä siitä, että joukkoja johdetaan edestä, siis omalla esimerkillä. ”Jos johto ei näytä hyvää esimerkkiä, ei sitä kohtuudella voi muilta vaatia. Talouskriisin tiimoilta onkin herännyt keskustelua hyvästä hallinnosta. Kyse on laajasta ohjeistuksesta, joka kattaa taloudellisen ja julkisen toiminnan ja ulottuu toiminnan moraalista aina sen tehokkuuteen. Parantamisen varaa on varmasti koko skaalalla. Keskustelusta on syytä edetä toimiin, jotta hyvän hallinnon periaatteet muuttuvat käytännöiksi.”

Presidentti Niinistö käsitteli puheessaan myös vapaaehtoistoiminnan ja julkisen palvelun välistä suhdetta. ”On ollut huolestumista, kiivastakin, siitä, että nämä olisivat jotenkin vastakkain. Eihän asia niin voi olla. Molemmilla on tarpeeksi tehtävää.”

”Rahan tai tunteen lisäksi pitää puhua myös jatkuvuudesta ja pitkäjänteisyydestä, jotka julkinen osallisuus takaa. On myös vaikea nähdä, että toimintoja, joiden järjestämiseen liittyy oikeudellinen velvoite, voitaisiin jättää pelkästään vapaaehtoisuuden tai anteliaisuuden varaan. Rajankäyntiä on syytä pohtia”, presidentti Niinistö sanoi.

Turvallisuusyhteistyötä Ruotsin kanssa tiivistetään

Puheensa lopuksi presidentti Niinistö käsitteli turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Presidentti osallistui alkuvuodesta turvallisuuspoliittiseen seminaariin Ruotsin Sälenissä, ja hänen mukaansa Sälenin henki oli se, että Suomella ja Ruotsilla on suuri yhteinen intressi turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alueella sekä huomattavan suurta halua yhdessä edistää sitä. ”Tämä yhteistyö muotoutuu monitasoiseksi, ja siinä edetään askel askeleelta”, presidentti Niinistö arvioi.

”Suomen ja Ruotsin asema ja ajatus EU:n turvallisuusyhteistyössä ja Naton kumppanuuden kehittämisessä on hyvin samankaltainen. Siksi on hyvä pitää toinen toistaan tarkkaan ajan tasalla ja pyrkiä sopimaan yhteisestä linjasta.”

”Mikään puolustusyhteistyö ei korvaa kansallista puolustusta, eikä se ole tarkoituskaan. Sen avulla kansallinen puolustus kuitenkin vahvistuu. Kansallinen ja kansainvälinen tukevat toisiaan”, presidentti Niinistö sanoi.

Presidentti Niinistö nosti esille myös kyberturvallisuuden. ”Keskeiset toimintomme ovat yhä riippuvaisempia tietotekniikasta ja tietoverkoista. Kybervaikuttaminen on osa tulevaisuuden konfliktien kuvaa, erillään tai muiden painostus- ja voimatoimien ohella.  Kyber ei ole kaikki, mutta se on läsnä. Meillä on tässä työsarkaa. Tarvitaan uutta lainsäädäntöä. Tarvitaan strategian viemistä käytäntöön. Kaikki tämä on tehtävä perusoikeuksia ja yksityiselämän suojaa kunnioittaen”, presidentti sanoi.