Kaatuneitten muistonpäivän aamuna tasavallan presidentti laski seppeleen Hietaniemen hautausmaan Sankariristille. Kuva: Puolustusvoimat
Talvisota, jatkosota ja Lapin sota jättivät jäljen jokaiseen suomalaiseen perhekuntaan, kylään ja kaupunkiin, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Kaatuneitten Omaisten Liiton 70-vuotisjuhlassa Helsingin yliopistolla 17. toukokuuta.
”Suurimman hinnan isänmaan puolesta ja tulevien sukupolvien vapaudesta kantoivat sotakentillä elämänsä uhranneet. Heidän muistokseen on jälleen tänään syvää kunnioitusta tuntien laskettu seppeleet sankarihaudoille kautta maan. Suomen kansa ei heitä koskaan unohda.”
Käymme myös keskustelua siitä, mitä sota merkitsi tavalliselle ihmiselle ja miten jäljet siirtyivät seuraavalle sukupolville, presidentti sanoi. ”Sodan kulkuun, taistelutapahtumiin ja rintamien liikkeisiin tulee kokonaan uusi ulottuvuus, kun sotaoppien ohella katsoo niitä kaiken tuon nähneen tavallisen ihmisen silmin.”
Sota hajotti jokaista perhettä
Suomessa on perheitä, joissa yksikään sen miehistä ei sotaan lähdettyä palannut. ”Kuolema oli läsnä kaikkialla ja se nosti pelkoa, milloin kohtalo toisi sen omalle kohdalle. Kirjeen tuloon varauduttiin, pappia tähyttiin pihapiiriin saapuvaksi. Suruviesti on tänään samanlainen kuin sotavuosinakin. Se koskettaa monia ja haavoittaa samalla kaikkia. Suruviestillä on omat uhrinsa; äidit ja isät, puolisot ja lapset, isovanhemmat, siskot ja veljet, ystävät.”
Sota hajotti jokaista perhettä ja se jäi pitkänä varjona perheiden vierelle kulkemaan, presidentti Niinistö sanoi. ”Kokemusten jakaminen olisi varmaan tuonut helpotusta, mutta paljon on vielä tänäänkin kertomatta ja paljon jäi ikuisesti ja kokonaan kuulematta.”
Surusta huolimatta kotona oli tartuttava töhin ja selviydyttävä. ”Nuoret sotalesket kantoivat yksin vastuun perheestään ja vaikka moni oli uupumispisteessä, ei elämästä valitettu. Sankarihaudoissa lepäävien rinnalla kun ei omasta kohtalosta pidetty sopivana murhetta näyttää. Apua sai läheisiltä ja valtiovallalta, ja kaatuneen aseveljet saattoivat rakentaa uuden tuvankin menetetyn tilalle. Mutta kaiken yhteisöllisyydenkin hetkellä leski jäi usein ajatustensa kanssa yksin.”
Lasten silmin
Lapset kärsivät sodasta enemmän, vieläkin enemmän kuin aikuiset, presidentti sanoi. ”Lapsille sota merkitsi sekasortoa ja turvattomuutta, se saattoi olla eroa vanhemmista, kodin menettämistä ja kuoleman kohtaamista. Mutta toisaalta ei ole myöskään lapsen luovuudella ja kekseliäisyydellä rajoja, kun hän kehittää selviytymiskeinojaan. Sota kasvatti sen ajan lapset työteliäiksi ja kurinalaisiksi.”
Presidentti Niinistön mukaan meillä kaikilla on syytä iloon ja ylpeyteen siitä, mitä olemme yhdessä saaneet aikaan. ”Kahden vuoden kuluttua Suomi täyttää sata vuotta ja olemme tehneet sen, mitä kulloinkin on tarvittu isänmaamme rakentamiseksi. Olemme yhdessä tehneet Suomesta yhden maailman menestyneimmistä maista, jossa on hyvä elää.”
Kaatuneitten muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina Suomen sodissa kaatuneiden sankarivainajien, vuonna 1918 vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten, sekä rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä kaatuneiden suomalaisten sotilaiden yhteisenä muistopäivänä.
Kaatuneitten Omaisten Liiton tarkoituksena on toimia kaatuneitten omaisten hyväksi, tukea jäsenyhdistystensä virkistys- ja kuntoutustoimintaa, vaalia sodissa kaatuneiden muistoa sekä siirtää veteraanisukupolven perinnettä nuoremmille sukupolville. Liitolla on 71 jäsenyhdistystä, joissa jäseniä yhteensä noin 11 000.
Seppeleenlaskun jälkeen presidentti Niinistö osallistui myös muistopäivän juhlamessuun Helsingin Tuomiokirkossa ja Kaatuneitten Omaisten Liiton 70-vuotisjuhlaan Helsingin yliopistolla. Kuva: Puolustusvoimat