Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia
Suomalaisuus on monelle suomalaiselle sitä, miten suomalainen kirjallisuus ja runous on suomalaisuutta kuvannut. Näin pohti tasavallan presidentti Sauli Niinistö tervehdyksessään Suomen Kirjailijaliiton 120-vuotisjuhlassa Kansallisteatterissa tiistaina 10. lokakuuta.
Puheensa aluksi presidentti Niinistö onnitteli Suomen Kirjailijaliittoa lämpimästi. Hän totesi, että Kirjailijaliitto perustettiin jo 1897, kaksikymmentä vuotta ennen Suomen itsenäistymistä. ”[J]otenkin jää väistämättä sellainen tunne, että noina vuosina 1897 ja 1917 kylvettiin suomalaisen itsenäisyyden siementä tavalla, jota sitten me kansakuntana ja Kirjailijaliitto on sata vuotta nyt jatkanut.”
Vaikka suomalainen kirjallisuus on kansainvälisesti vertaillen nuorta, niin presidentti Niinistön mukaan se on piirtänyt suomalaisuutta paljon. Presidentti kertoi, miten äskeisellä Yhdysvaltain-matkalla häneltä kysyttiin, mitä se suomalaisuus oikein on. ”Ja siitä selkäytimestä lähdin selostamaan, että se on sellaista mitä suomalainen kirjallisuus on kuvaillut Vänrikki Stoolin tarinoista vaikka Pohjantähden alle. Tai sitten Juice Leskinen tai Jorma Etto runoissaan. ”
”Jälkeenpäin jäin pohtimaan, että hetkinen, sitäkö se suomalaisuus on. Että kuvaat sen siten, kuin sinulle on se kuvattu. Ja minä luulen, että aika moni elleivät kaikki suomalaiset loppujen lopuksi joutuisi ajattelemaan samalla tavalla. Minulle on suomalaisuudesta syntynyt se kuva, miten suomalainen kirjallisuus ja runous on sitä kuvannut.”
Me olemme kovin samanlaisia
Suomalaiset arvostavat lukemista, sillä kirjastosta tehdään vuosittain 70 miljoonaa lainausta. ”Se on maailmassa kova luku”, presidentti sanoi ja kertoi ”eräästä valtiovarainministeristä”, joka tarinan mukaan vaati kirjastoja maksullisiksi.
”Mitä ei kerrota on se, että mitä häneltä kysyttiin. Häneltä kysyttiin, että pitääkö ihmisen maksaa – jos pakko on jostain maksaa – mieluummin sairauskuluja kuin kirjastokuluja. Mutta tämä valtiovarainministerimme teki kyllä tuplavirheen siinä mielessä, että meni vastaamaan teoreettiseen kysymykseen, ja sitten hän ei tainnut siinä vaiheessa ollenkaan tietää sitä, että lukuharrastuksilla on merkittävä yhteys myöskin ihmisen terveystilaan. Siis merkittävä hyödyllinen yhteys.”
Presidentti Niinistö leikitteli myös ajatuksella, millainen olisi tekijästä ja henkilöiden etnisestä alkuperästä ”riisuttu tarina”. Se kertoisi universaalia sanomaa ihmisyydestä: ”Me olemme kovin samanlaisia niin rakkaudessa, vihassa, onnessa, vastoinkäymisissä, uskossa tai sen puutteessa. Lista on loppumaton.”
Kirjallisuuden merkitys
Näemme ympärillämme sotaa, ristiriitoja ja riitaa, presidentti Niinistö sanoi. ”Tuntuu siis, että meillä on kovin, kovin paljon vielä opittavaa toisistamme ja kirjallisuudella on tässä valtava merkitys”. Paradoksi onkin presidentin mukaan, ettei ihmisellä ole samanlaisesta mielenlaadusta huolimatta enempää ymmärtämystä toisten käyttäytymistä kohtaan.
”Onko sitten jo kaikki kirjoitettu?” presidentti kysyi ja vastasi: ”Koskaan ei kirjoiteta liikaa eikä koskaan lueta liikaa.”
Suomen Kirjailijaliitto on suomenkielisten kaunokirjailijoiden ammatillinen ja aatteellinen järjestö. Kirjailijaliiton tehtävänä on valvoa ja kehittää kirjailijoiden taiteellisia, ammatillisia ja taloudellisia etuja ja edistää suomalaista kirjallisuutta. Varsinainen liiton perustava kokous pidettiin 10.10.1897, nykyisenä suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivänä.
Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja Jyrki Vainonen ja toiminnanjohtaja Suvi Oinonen vastaanottivat presidentti Niinistön juhlaan. Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia
Kuva: Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia