Presidentti Niinistö Kultarannassa: Suomi lähtee liikkeelle omistautumisella

”Millä Suomi lähtee tästä eteenpäin liikkeelle? Omistautumisella. Mitä useampi suomalainen omistautuu missä tahansa tehtävässä, sen paremmin meillä alkaa mennä”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi päättäessään kolmannet Kultaranta-keskustelut. Omistautuminen tarkoittaa myös yhteisöön osallistumista, ”kukin omalla tavallaan”, presidentti sanoi.

Päätöskeskustelussa presidentti Niinistö kiitti osallistujia lämpimästi kaikkien puheenvuoroista. Hän kertoi olevansa yllättynyt kommenteista, joiden mukaan aamun kansainvälisessä keskustelussa oli ristipaineita. ”Minulle keskustelujen lopputulema näyttäytyi positiivisena. Odotin paljon tiiviimpää vastakkainasettelua”. Presidentti Niinistö arvioi saaneensa paljon matkaeväitä seuraavan päivän keskusteluihin Moskovassa.

Talouskeskusteluun presidentti Niinistö huomautti, että tilanne on nyt aivan erilainen kuin markka-aikana, jolloin devalvaatio ja kelluttaminen olivat ratkaisumalleja. Lisäksi Nokian nousu auttoi Suomen talouden lamasta. Tilanne oli kuitenkin paljon synkempi kuin nyt ja budjettimenoista ehkä kolmannes oli lainattua. ”Sen laman rakenteet olivat täysin toiset kuin tänä päivänä”.

Presidentti Niinistö arvioi, että luova tuho tuottaa, ja on tuottanut jo. Presidentti kertoi seuranneensa hallitusohjelman tekoa vuosien ajan, ja tämänkertaisessa oli varsin erityistä. Omistautumista on syntynyt.

Sunnuntain keskustelut alkoivat harmaassa säässä, mutta maanantaina oli kirkkaampaa. ”Suomi menee kyllä eteenpäin tuollaiseen sopivaan auringonpaisteeseen. Niin kuin muuten mekin nyt”, presidentti Niinistö sanoi päättäessään tapahtuman.

Moderaattorit suurlähettiläs René Nyberg (vas.), EU-siviilitiedustelun päällikkö Ilkka Salmi ja Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä esittelivät työryhmien tuloksia, kansanedustaja Kai Mykkänen (oik.) kysyy. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Venäjää tarkasteltava monitahoisesti

Aamupäivän istuntojen jälkeen Kultaranta-keskustelijat vetäytyivät pohtimaan pienemmissä työryhmissä. Aiheina olivat Venäjän kehitysnäkymät, Tiedustelu, terrorismi ja turvallisuus sekä länsimaat ja demokratian tila. Työryhmien moderaattorit vetivät päätöskeskustelussa lankoja yhteen.

Venäjän kehitysnäkymiä pohtineen työryhmän moderaattorin, suurlähettiläs René Nybergin mukaan uuden Venäjän vahvuuksiin kuuluu se, että politiikkaan vaikuttavat taloustieteilijät ovat päteviä, ja keskuspankin toiminta ollut rationaalista. Öljyn hinta on aina merkittävä tekijä Venäjän kehityksessä.

Venäjää on kyettävä tarkastelemaan monitahoisesti. Nybergin mukaan Venäjä on Suomen pysyvä dilemma, johon ei ole olemassa ratkaisua. ”Olisi kohtalokasta, jos seisoisimme selin Venäjään”, Nyberg sanoi. Pitää jatkaa sitä yhteistyötä, joka on mahdollista. Kehitetään yhteyksiä ja lisätään osaamista.

Venäjän ”löysiä” puheita ydinaseista pidettiin ennenkuulumattomana. Venäjä näkee itsensä maailman toisena ydinasesuurvaltana, ja viesti on tarkoitettu Washingtoniin. Nybergin mukaan on erittäin huolestuttavaa, että USA-Venäjä-dialogi, joka kylmän sodan aikana oli tiivis, nyt yskii. On tärkeää että Moskova ja Washington puhuvat ydinaseista keskenään.

Keskustelussa korostettiin, että pakotteiden ulkopuolella on paljon järkeviä toimia, joissa Suomellakin on mahdollisuuksia. EU:n yhteinen pakotelinja sinänsä on hyvä, mutta pakotteet koskevat vain osaa taloudesta.

René Nyberg lisäsi, että ”mikään yksittäinen asia ei ole parantunut Suomi-kuvaa Venäjällä niin paljon kuin matkailu.” Hyvä Suomi-kuva on heikentänyt myös Venäjän propagandan tehoa.

Tiedustelusta voi keskustella avoimesti

Tiedustelu, terrorismi ja turvallisuus -ryhmän moderaattorin, EU-siviilitiedustelun päällikön Ilkka Salmen mukaan keskeinen johtopäätös on se, että tiedustelusta voidaan keskustella avoimesti. Turvallisuusympäristö on muuttunut, ja Suomen pitää pystyä vastaamaan uusiin uhkiin.

Kansainvälinen yhteistyö on tiedustelussa keskeistä. Salmi muistutti, että yhteistyötä varten tarvitaan Suomen omaa toimintakykyä, jota voidaan hyödyntää tiedonvaihdossa. ”On kyettävä analysoimaan, mitä uhkat saattavat olla ja kyettävä kääntämään uhkakuvat selkokielelle”, Salmi sanoi.

Myös ulkomaalaisten maaomistukset nousivat päätöskeskustelussa esiin. Suomen kiinteistörekisteri on varsin kattava, joten sen perusteella voidaan selvittää mahdolliset riskit, Salmi sanoi. Keskustelussa todettiin, että Suomi kaipaa investointeja, eikä ole viisasta leimata kaikkia ulkomaisia maanomistuksia riskeiksi.

Työryhmässä keskusteltiin myös tiedustelua koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja mahdollisista yksityisyyden suojaan liittyvistä ongelmista. Ilkka Salmi kertoi, että Suomen suunnitelma ei mene muiden Pohjoismaiden lainsäädäntöä pidemmälle. Lainsäädännön muutoksia pohdittaessa käydään laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mitä halutaan painottaa.

Presidentti Niinistö vieraili työryhmissä ja kommentoi keskustelua. Hänen mukaansa yksityiselle ihmiselle on tärkeintä rauhan tila. ”Se on edellytys yksityisyydensuojalle”.
Venäjän informaatiovaikuttamisesta puhuttaessa Ilkka Salmi totesi analyysikyvyn olevan keskeistä, pelkkä havainnointi ei riitä. Medialukutaidon kehittäminen on ehkä paras keino vastata vaikuttamiseen. Avoimessa yhteiskunnassa on vaikea suitsia väärää tietoa. René Nyberg piti moraalisena lähtökohtana sitä, että Suomi ei tee propagandaa. ”Eri asia on purkaa ja kiistää valheelliset tiedot.”

Demokratia ei ole katoamassa

Länsimaat ja demokratian tila -työryhmän keskusteluista raportoi ryhmän moderaattori, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä. Yleisesti todettiin, että vaikka demokratian asema ei viime vuosina ole maailmalla vahvistunut, ei ole syytä paniikkiin. Itseluottamus on tärkeää, eikä ole syytä epäillä, ettei demokratia selviäisi voittajana.

Demokratian houkuttelevuus ei ole itsestään selvää. Jokisipilän mukaan perusedellytyksenä ”demokratiaviennille” on valmiudet demokratian juurtumiseen kohdemaassa. Se ei onnistu ilman oikeusvaltion alkeita ja vapaita vaaleja.

Vaara tulee kuitenkin sisältäpäin: ”Länsimaisen demokratian suurimpia uhkakuvia on, ettei kyetä saamaan aikaan päätöksiä”, Jokisipilä tiivisti ryhmän keskustelua. Demokraattisten maiden ulkopuolellekin voi tähyillä ja pohtia, onko muista yhteiskuntamalleista jotain opittavissa.

Työryhmä korosti myös omistajuutta: kansalaisten ei pitäisi nähdä itsenään yhteiskunnan tyytymättöminä asiakkaina vaan sen omistajina. Kansalaisyhteiskunnan rooli pitää pyrkiä takaamaan. Suomalaisen demokratian saavutuksista on syytä olla ylpeä myös hankalampina aikoina.

Kuvia Kultaranta-keskusteluista