Presidentti Niinistö Kultaranta-keskusteluissa: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei lisää Pohjolassa jänniteitä

Keskustelut alkoivat sunnuntaina 12. kesäkuuta presidentti Niinistön ja Naton pääsihteeri Stoltenbergin puheenvuoroilla sekä keskustelulla. Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kommentoi keskustelua. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Keskustelut alkoivat sunnuntaina 12. kesäkuuta presidentti Niinistön ja Naton pääsihteeri Stoltenbergin puheenvuoroilla sekä keskustelulla. Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kommentoi keskustelua. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Vuoden 2022 Kultaranta-keskustelut päättyivät tasavallan presidentti Sauli Niinistön loppusanoihin, joissa hän totesi, että esillä ovat olleet merkittävällä tavalla merkittävät tapahtumat. ”Juuri tätä vuotta kuvastaa se, että eniten on tapahtunut.”

Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Sunnuntain avauskeskustelusta Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin kanssa presidentti nosti esiin pääsihteerin sanoman, että Turkin huolet on otettava vakavasti. ”Näin varmasti teemmekin, mutta samaan aikaan kannattaa muistaa, että me kuitenkin käsitykseni mukaan edustamme suunnilleen sitä keskiarvoa, jota EU maat suhteessa Turkkiin ja Turkkiin kohdistuvan terrorismin torjumisessa noudattaa”, presidentti sanoi.

Presidentin mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei lisää Pohjolassa jännitettä. ”Päinvastoin, se antaa mahdollisuuden jopa vakiinnuttaa ja vakauttaa tilannetta entisestään.” Hän kertoi keskustelleensa Norjan pääministeri Jonas Gahr Støren kanssa pohjoismaisesta brändistä ja totesi Støren sanoneen, ettei meidän pidä ujostella pohjoismaisuuttamme.

Päätössanojensa lopussa presidentti totesi uskovansa, että Kultaranta-keskustelut ovat tuoneet lisää ajateltavaa. ”Ja toivon mukaan myös jotain sellaista, jolla pystytään näitä ongelmia lähestymään, jos ei kokonaan ratkaisemaan.”

Turvallisuuspolitiikan muutokset toisen paneelikeskustelun aiheena

Kultaranta-keskustelujen maanantain toinen keskustelu käsitteli muuttuvaa turvallisuuspolitiikkaa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Kultaranta-keskusteluiden toisen päivän jälkimmäisessä paneelikeskustelussa keskityttiin turvallisuuspolitiikan muutoksiin. Paneeliin osallistuivat puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, professori Tuomas Forsberg sekä opetusministeri Li Andersson.

Keskustelun alussa puolustusvoimain komentaja Kivinen totesi, ettei kukaan pysty arvioimaan kauanko sota Ukrainassa vielä jatkuu. Näköpiirissä ei ole kummankaan osapuolen voittoa, mutta ei myöskään neuvotteluhalukkuutta. ”Venäjä on saanut hidasta edistystä erittäin massiivisella tulenkäytöllä, mutta merkkejä siitä, että Ukrainan puolustus olisi murtumassa, ei ole näkyvissä.”

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Halla-aho piti vaarallisena ja vaikeana ryhtyä antamaan neuvoja ulkoapäin siitä, mihin varsinkaan Ukrainan tulisi tyytyä. Professori Forsberg arvioi, että vaikka pattitilanne johtaisi neuvotteluihin, osapuolet voisivat pitää ratkaisua vain väliaikaisena. Forsberg muistutti, että Venäjä on käynyt sotaa Ukrainassa jo kahdeksan vuotta.

Keskustelussa pidettiin tärkeänä, että sotilaallista, taloudellista ja humanitaarista tukea Ukrainalle jatketaan. Opetusministeri Anderson totesi, että sodan pitkittyessä vaarana on, että kansalaisten kiinnostus Ukrainan tilannetta kohtaan vähenee.

Toista keskustelua moderoi toimittaja Seija Vaaherkumpu. Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Millaista ulkopolitiikkaa Suomi tekee Naton jäsenenä?

Keskustelussa pohdittiin myös sitä, mikä Nato-jäsenyyden myötä muuttuu. Orpo painotti, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään edelleen Suomen omista lähtökohdista. Andersson piti tärkeänä, että jossain kohtaa määritellään, minkälainen jäsen Suomesta tulee. Tässä ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on merkittävässä roolissa.

Kenraali Kivinen nosti esiin muun muassa puolustussuunnitelmien yhteensovittamisen Naton kanssa. Oikeuksien lisäksi Suomelle tulee velvoitteita esimerkiksi valmiusjoukkojen suhteen.
Professori Forsberg arvioi, että pitkällä aikavälillä Nato-jäsenyys voi vakauttaa tilannetta Suomen itärajalla. Nyt poliittinen ja kansalaisten välinen yhteistyö vähenee. Tilanteen muuttuessa on katsottava, missä on mahdollisuuksien ikkunoita.

 

Avauskeskustelu

Tallenne maanantain keskusteluista

Presidentti Niinistön päätössanat