Presidentti Niinistö luovutti akateemikon arvonimet

Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Niinistö kättelee akateemikon arvonimen saanutta professori Irma Thesleffiä, taustalla professori Risto M. Nieminen. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luovutti akateemikon arvonimet kahdelle uudelle tieteen akateemikolle tiistaina 18.2. Säätytalossa Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa. Uusia akateemikkoja ovat Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Risto Nieminen ja Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin professori Irma Thesleff.

”Akateemikot ovat nousseet oman tieteenalansa yläpuolelle toimimalla tieteen puolestapuhujina, ja he ovat myös tärkeitä esikuvia tieteen roolin ja merkityksen esille tuojina. Tieteen ja tieteellisen merkityksen kasvaessa tarvitsemme tällaisia vaikuttavia hahmoja”, presidentti Niinistö sanoi luovutustilaisuudessa pitämässään puheessa.

Tieteen akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti kahdellatoista erittäin ansioituneella suomalaisella tieteenharjoittajalla. Tasavallan presidentti myöntää tieteen akateemikon arvonimet Suomen Akatemian hallituksen esityksestä.

Presidentti Niinistö puhui. Copyright © Tasavallan presidentin kansliaSuomen perinteinen vahvuus ja kansainvälinen kilpailuetu on hyvin koulutettu väestö, presidentti Niinistö sanoi. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Uusista akateemikoista Risto Nieminen on Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani, yliopiston johtoryhmän jäsen ja professori. Häntä pidetään edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä nanotieteiden ja materiaalifysiikan mallintamisen tieteellisessä tutkimuksessa. Irma Thesleff on kansainvälisesti tunnettu kehitysbiologian tutkija, jonka tutkimus on kohdistunut elinten kehitystä ohjaavien mekanismien selvittämiseen.

Tieteen ja koulutuksen taso säilytettävä

Presidentti Niinistön mukaan Suomen tieteen taso on hyvä, ja sellaisena se on vakaasti pysynytkin. ”Huippututkijamme ovat maailman huippuja. On kuitenkin huomattava, että viimeaikaisissa pohjoismaisissa vertailuissa olemme jääneet muiden Pohjoismaiden vauhdista. Tällainen kehitys on pysäytettävä”, presidentti Niinistö sanoi. 

Presidentti muistutti, että sivistysvaltiossa tieteellä on sekä itseisarvoa että välinearvoa erilaisten ongelmien ratkaisemissa, ja näiden välillä ei pitäisi nähdä turhaa ristiriitaa. Tieteen vaikutukset voivat niin ikään olla monitahoisia: vaikutusta muuhun tieteeseen, vaikutusta yhteiskuntaan, vaikutusta elinkeinoelämään, vaikutusta elämänlaatuun.
Presidentti Niinistön mukaan Suomen perinteinen vahvuus ja kansainvälinen kilpailuetu on hyvin koulutettu väestö. ”Kansakunnan kannalta on tärkeätä pitää huolta siitä, että osaamisen tasostamme ei lipsuta.”

Tiede päätöksenteon tukena

Presidentti Niinistö pohti puheessaan myös tieteellisen tiedon merkitystä päätöksenteon tukena: ”Päätöksentekijän kannalta on tietenkin arvokasta, jos käytettävissä on tutkittua ja ajantasaista tietoa. Joissakin aiheissa tutkimus voi tarjota hyvin selkeitä vastauksia, toisissa taas yksiselitteisiä vastauksia ei vaan voi löytää. Ajankohtaisesta talouskeskustelusta huomaamme, että taloustieteen tutkijoiden näkemykset tarvittavista ja soveltuvista talouspoliittisista toimista voivat olla kovinkin erilaisia.”
”Tieteellinen tieto on kuitenkin vain yksi tekijä päätösten taustalla. Tieteelliset tulokset eivät kerro, mitä valintoja päätöksentekijän pitää tehdä. Ne kertovat kuitenkin eri valintojen vaikutuksista. Tieteellinen tieto jättää päätöksentekijälle tilaa arvovalintojen tekemiselle”, presidentti Niinistö sanoi. 

Presidentti Niinistö ja uudet tieteen akateemikot: Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin professori Irma Thesleff ja Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Risto Nieminen. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Niinistö ja uudet tieteen akateemikot: Helsingin yliopiston biotekniikan instituutin professori Irma Thesleff ja Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Risto Nieminen. Copyright © Tasavallan presidentin kanslia