Copyright © Tasavallan presidentin kanslia
Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Ukrainan kriisin seurauksena Venäjän ja lännen välit ovat kireimmät sitten kylmän sodan päivien. ”Tämä uudenlainen kylmä sota on vakava kehityskulku, joka uhkaa muuttaa kansainvälisen ympäristömme hauraampaan suuntaan pitkäksi aikaa. Se ei ole enää kokonaan vältettävissä, mutta kenties se on vielä jossain määrin lievennettävissä. Meillä ei ole tällaisessa kehityksessä mitään voitettavaa, joten siksi meidän kannattaa ponnistella sitä vastaan”, presidentti sanoi avatessaan 211. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin Säätytalolla maanantaina 10. marraskuuta 2014.
Presidentti Niinistön mukaan vaikutus Euroopan turvallisuuspoliittiseen ympäristöön koskee myös suomalaisia. ”Yleisempi jännityksen kasvu näkyy myös Itämerellä, välittömällä lähialueellamme. Toistaiseksi kuitenkin voidaan puhua laajemman kriisin heijastumista, ei siitä, että Itämeren alue olisi itsessään menettämässä vakauttaan. Mutta nämä heijastumatkin herättävät ymmärrettävästi huolta, sillä aktiivinen sotilaallinen läsnäolo lähialueillamme, joka oli elävää arkipäivää vielä kylmän sodan aikana 80-luvulla, ehti tässä välillä jo unohtua”, presidentti sanoi.
Presidentti Niinistön mukaan turvallisuuspolitiikan muutosvaiheissa on tärkeää havaita muutokset, mutta muutoksen ohella on tarkattava myös sitä, mikä ei kenties muutukaan. ”Tämä muuttuvaisen ja muuttumattoman erittely ja punninta on ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimpiä tehtäviä. Siksi, että virheet tällä saralla maksavat paljon ja pahimmillaan niitä voi olla mahdoton korjata”.
”Eräs opettavainen venäläinen sananlasku kuuluu: ’kazak berjot što ploha ležit’ eli ’kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni’. Tätä epäilemättä kokemukseen perustuvaa huushollinpito-oppia kannattaa kuunnella. On pidettävä huolta asioistaan, pidettävä kiinni. Ellei pidä, voi alkaa tapahtua. Tämä koskee kaikkea, turvallisuudesta talouteen.”
Presidentti Niinistö muistutti, että Suomen turvallisuutta on haluttu rakentaa kokonaisuutena, jonka osia ja niiden välistä tasapainoa on tarkattava. ”Kokonaisuuden osia ovat muun muassa tiivis kiinnittäytyminen kansainväliseen yhteistyöhön, niin EU:n jäseninä kuin erilaisia kumppanuuksia Ruotsin, pohjoismaiden ja Naton kanssa rakentaen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös hyvien naapuruussuhteiden vaaliminen sekä uskottavan ja meidän olosuhteisiimme rakennetun uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen. Toki turvallisuuteemme kuuluu myös laajempi, maailmanlaajuinen ulottuvuus, jossa pyritään ylläpitämään kansainvälistä oikeutta ja ratkaisemaan ihmiskunnan mittaisia haasteita vaikkapa YK:n piirissä.”
Myös puolustuksen uskottavuus on presidentti Niinistön mukaan kokonaisuus, joka riippuu monista seikoista kuten puolustustahdosta, sotatekniikasta ja taktiikasta. Myös tässä tarvitaan tasapainoa. ”Puolustustahtoa meillä suomalaisilla kyllä on, mutta kysymys kuuluu nyt, riittääkö meillä rahaa? Taloudesta uhkaa nykymenolla tulla meidän Akilleen kantapäämme. Talouskehityksestä johtuen vastakkain ovat toisaalta paine supistaa valtion menoja ja toisaalta paine nostaa puolustusmäärärahoja. Meillä on kuitenkin varsin pitkälle menevä yhteisymmärrys siitä, että Puolustusvoimien toimintakyky – ja myös tarvittavat kehityshankkeet – on voitava turvata”, presidentti Niinistö sanoi.