Presidentti Niinistö Nato-huippukokouksessa Brysselissä

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Niinistö keskustelevat Nato-kokouksessa. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja presidentti Niinistö keskustelevat Nato-kokouksessa. Kuva: Katri Makkonen/Tasavallan presidentin kanslia

Naton huippukokous järjestettiin 11.–12. heinäkuuta 2018 Naton päämajassa Brysselissä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö johti Suomen valtuuskuntaa ja osallistui päämiesillalliselle keskiviikkona 11. heinäkuuta ja Afganistanin Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiota käsitelleeseen kokoukseen torstaina 12. heinäkuuta. Huippukokouksen keskeisiä teemoja olivat Naton pelotteen ja puolustuksen vahvistaminen, terrorismin torjunta sekä tasapuolisempi taakanjako. 

Huippukokouksen julkilausumassa jäsenmaat muun muassa vahvistivat päätöksen Naton komentorakenteen uudistamisesta. Lisäksi jäsenmaat sitoutuivat nostamaan joukkojensa valmiustasoa vuoteen 2020 mennessä. Presidentti Niinistö piti Suomelle erityisen merkittävänä sitä, että Nato jatkaa avointen ovien politiikkaansa: ”Yhteinen kommunikea on yksimielisesti hyväksytty oikeastaan sellaisena kuin se alun perin tarjottiin. 4×30-periaate, Irakin koulutus ja meille tärkeä periaate siitä, että Naton ovet pysyvät auki, kaikki nämä on vahvistettu.” 

Sitoutuminen vakauteen ja taakanjakoon

Jäsenmaat vahvistivat myös sitoutumisensa vakauden edistämiseen sekä tasapuoliseen taakanjakoon, jonka korostettiin olevan transatlanttisen yhtenäisyyden ja solidaarisuuden perusta. Lisäksi julistuksessa todettiin Naton olevan jatkossakin avoin poliittiselle vuoropuhelulle Venäjän kanssa, mutta sen edellyttävän muutosta Venäjän toiminnassa. Iso keskustelunaihe oli molempina päivinä jäsenmaiden puolustusbudjettien nostaminen Naton vaatimaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Aihetta piti esillä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. ”Se on ollut Yhdysvaltain johdonmukainen vaatimus. Jos jotain on sovittu, niin lähtökohtaisesti siitä on hyvä pitää kiinni”, presidentti Niinistö totesi asiasta. 

Huippukokouksessa päätettiin lisäksi koulutusoperaation perustamisesta Irakiin. Myös Suomi osallistuu operaatioon. Sen tarkoituksena on tukea Irakia terrorismin torjunnassa sotilaskoulutusinstituutioille annettavan koulutuksen ja neuvonannon keinoin. 

Päämiesillallisella esillä transatlanttisen yhteyden arvo

Naton kumppanimaista oli Suomi ja Ruotsi kutsuttu ensimmäisen kokouspäivän päättäneelle päämiesten työillalliselle. Ennen illallista presidentti Niinistö kertoi ottavansa puheenvuorossaan esille muun muassa transatlanttisen suhteen ja Euroopan puolustuskyvyn.

”Transatlanttisen yhteyden tarve ja arvo, EU:n ja Naton vuorovaikutus ja Suomen kehittyvä Nato-kumppanuus”, presidentti listasi ja lisäsi: ”Ei se että Eurooppa vahvistaa omaa puolustuskykyään ja ajatteluaan ole keneltäkään pois, vaan pikemminkin vahvistaa minun ymmärrykseni mukaan myös Natoa.”

Presidentti Niinistö edusti Suomea myös toisen kokouspäivän päättäneessä Afganistanin Resolute Support -kriisinhallintaoperaatiota käsitelleessä kokouksessa. Kokouksessa päätettiin jatkaa Afganistanin turvallisuusjoukkojen tukemista vuoteen 2024 saakka. Suomi jatkaa operaatiossa ja vahvistaa osallistumistaan ensi vuoden alusta korkeintaan 60 sotilaan vahvuuteen.   

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on osallistunut Naton huippukokoukseen myös 2016 Varsovassa, 2014 Walesissa ja 2012 Chicagossa.

Kuvia Flickrissä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Naton huippukokouksessa Brysselissä 11. heinäkuuta 2018.