Presidentti Niinistö osallistui kevään ensimmäiseen norppalaskentaan Saimaalla

Saimaannorpan pesä Pihlajavedellä. Laksennan saldo oli hieno: kahdessa pesässä viidestä on majaillut kuutti. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia
Saimaannorpan pesä Pihlajavedellä. Laskennan saldo oli hieno: kahdessa pesässä viidestä on majaillut kuutti. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistui norppalaskentaan Saimaan Pihlajavedellä Savonlinnassa torstaina 5. huhtikuuta 2018.

Aamupäivän aikana tarkastettiin viisi pesää, joista kahdessa pesässä oli varttunut kuutti. ”Sen pystyi päättelemään selvästi seinämiin tarttuneista karvoista. Itse kaveria ei nähty”, presidentti Niinistö kertoi retken jälkeen.

Syntyneiden kuuttien määrä lasketaan keväällä, kun lumikinoksiin tehtyjen pesien katot alkavat romahtaa. Kuutin karvojen perusteella lasketaan syntyneet ja villoista tehdään myös dna-testit. Laskennan suorittavilla henkilöillä on oltava valtuutus – presidentti Niinistö valtuutettiinkin viralliseksi pesänlaskijaksi.

Vuoden 2016 laskennassa kuutteja havaittiin 86 ja viime vuonna 83. ”Katsotaan meneekö 90 rikki tänä vuonna”, laskennasta vastaava Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela sanoi. Kevään ensimmäisen laskentaretken saldoa Koskela piti positiivisena yllätyksenä.

Kanta kasvussa

Saimaannorpan kanta on viime vuosina ollut nousussa, mutta laji on yhä uhanalainen. Talvikannaksi arvioidaan 380 yksilöä. Välittömän sukupuuton uhan on arvioitu hellittävän, jos norppakanta kasvaisi 400 yksilöön.

Kannan vahvistamisessa on mukana paljon vapaaehtoisia. Vuodesta 2004 on norppien avuksi kolattu talvisin apukinoksia, jotka auttavat pesinnässä erityisesti vähälumisina talvina. Vapaaehtoisia on ollut toistasataa ja saman verran on mukana pesien laskennassa.

Presidentti Niinistö sanoikin olevansa vakuuttunut saimaannorpan suojelutyössä mukana olleiden asenteesta. ”Siinä mielessä tulee huoleton olo, kun on ihmisiä jotka huolehtii.”

Onnistuneen retken lopuksi norppalaskijat pysähtyivät laavulle nauttimaan nokipannukahvit. ”Saimaa on elämäntapa ja identiteetti”, retkeä isännöinyt Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen kertoi laavulla. Hän huomautti myös, että ihminen ja norppa ovat oppineet elämään rinnakkain ja norppien suojelutyö on otettu vakavasti.

Lusto on upea kokonaisuus

Norppalaskennan jälkeen presidentti Niinistö tutustui Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lustoon Savonlinnan Punkaharjulla. Lusto on metsäkulttuurin valtakunnallinen erikoismuseo, jossa vierailee vuosittain yli 30 000 kävijää.

Presidentti tutustui mm. suojellusta metsästä ja myyttisestä metsästä kertoviin näyttelyihin. ”Ei sellaista huvipuistoa pysty ihminen kehittämään, jonka metsä tarjoaa”, presidentti Niinistö sanoi. ”Upea, hieno kokonaisuus. Kovasti suosittelen suomalaisia käymään. ”

Savonlinnaan presidentti Niinistö matkusti Tampereelta. Keskiviikkona 4. huhtikuuta presidentti piti luennon Tampereen yliopistolla otsikolla ”Sodasta sovintoon” ja tutustui Tampere 1918 -näyttelyyn museokeskus Vapriikissa.

Video

Kuvia Flickrissä

Presidentti Niinistö osallistui norppalaskentaan Saimaalla torstaina 5. huhtikuuta 2018.

Kuutti ollut tässä pesässä! Presidentti Niinistö osallistui kevään ensimmäiseen norppalaskentaaan Saimaan Pihlajavedellä. Aamupäivän aikana tarkastettiin viisi pesää, joista kahdesta pesästä löytyi kuutin karvoja – yli odptusten. ”Itse kaveria ei nähty”, presidentti Niinistö totesi. Tänä vuonna saattaa mennä 90 syntyneen yksilön raja rikki. Saimaannorpan kanta on viime vuosina ollut nousussa, mutta laji on yhä uhanalainen. Talvikannaksi arvioidaan 380 yksilöä. #saimaannorppa #kuutti #sauliniinistö #saimaa #pihlajavesi

Henkilön Tasavallan presidentin kanslia (@tpkanslia) jakama julkaisu Huhti 5, 2018 kello 11.43 PDT