Presidentti Niinistö Pohjoismaiden neuvoston istunnossa: Pohjoismaista brändiä voisi hyödyntää tehokkaammin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli vierailevana puhujana Pohjoismaiden neuvoston 74. istunnossa Eduskuntatalossa  tiistaina 1. marraskuuta 2022.  Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli vierailevana puhujana Pohjoismaiden neuvoston 74. istunnossa Eduskuntatalossa tiistaina 1. marraskuuta 2022. Kuva: Hanne Salonen/Eduskunta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli vierailevana puhujana Pohjoismaiden neuvoston 74. istunnossa Eduskuntatalossa tiistaina 1. marraskuuta 2022.

Puheessaan presidentti Niinistö onnitteli Pohjoismaiden neuvostoa sen 70. juhlavuoden johdosta. ”Pohjoismaita pidetään monella sektorilla edelläkävijöinä. Ja sitä me olemme, ainakin keskinäisessä yhteistyössämme. Läpi vuosikymmenten olemme määrätietoisesti vahvistaneet pohjoismaista perhettämme.”

Vaikka Suomi ei ollut Pohjoismaiden neuvoston jäsen sen alkuvuosina, yhteistyö oli tiivistä. Presidentti sanoi, että Suomelle Pohjoismaat olivat tuolloin ja ovat edelleen läheisin ystäväjoukko ja kansainvälinen viiteryhmä. Ensimmäisessä Pohjoismaiden neuvoston istunnossa, johon Suomi osallistui vuonna 1956, neuvoston presidentti Bertil Ohlin totesi: ”Meidän mielestämme yksi tuoli on ollut tyhjä, kun Suomi ei ole ollut mukana”.

Pohjoismainen yhteistyö syvenee Nato-jäsenyyden myötä entisestään. ”Intressimme ovat usein yhteneväiset ja kyvykkyytemme vahvoja ja toisiaan täydentäviä. Kun Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, ei Naton neuvostossakaan ole enää tyhjiä pohjoismaisia tuoleja. Yhdessä olemme vahvoja turvallisuuden tuottajia omalla alueellamme ja kauempanakin. Tulevaisuudessa pyrimme siihen, että yhteistyöstämme hyötyy koko liittokunta.”

Presidentti totesi, että Pohjoismaat nähdään maailmalla monin tavoin ihanteellisina yhteiskuntina ja kysyi, kannattaisiko Pohjoismaista brändiä hyödyntää nykyistäkin tehokkaammin. ”Taitaa vallita käsitys, että kaiken, mikä Pohjolasta tulee, täytyy olla hyvää.” Kansainvälisissä yhteyksissä Pohjoismaat voisivat politiikassaan entistä enemmän nojautua yhteiseen brändiin. Liike-elämässä voisi ensin katsoa, missä on synergioita: ”[E]rityisesti uusien teknologioiden alalla vastassamme on suuryrityksiä, jotka toimivat toisenlaisin säännöin, toisenlaiselta arvopohjalta. 5G- ja kvanttiteknologiamarkkinoilla luotettavuus on kovaa pääomaa.”

Presidentti nosti esille myös Pohjoismaiden perinteisesti vahvan roolin rauhan puolestapuhujina. ”Tätä osaa brändistämme meidän ei sovi hukata. Lopulta vain rauha on kestävän turvallisuuden perusta.”

Lounas Presidentinlinnassa

Tiistaina iltapäivällä presidentti Niinistö isännöi Presidentinlinnassa lounaan Pohjoismaiden parlamenttien puhemiehille sekä Pohjoismaiden pää-, ulko- ja yhteistyöministereille ja muille parlamenttien edustajille sekä suurlähettiläille.

Illalla presidenttipari osallistui Musiikkitalolla Pohjoismaiden neuvoston palkintojenjakotilaisuuteen, jossa jaettiin Pohjoismaiden neuvoston elokuva-, musiikki-, ympäristö, kirjallisuus- sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnot. Puoliso Jenni Haukio jakoi tilaisuudessa neuvoston kirjallisuuspalkinnon, jonka sai tanskalaisen Solvej Ballen teos ”Om udregning af rumfang I–III”.

Pohjoismaiden neuvoston 74. istunnon ohjelmassa on Pohjoismaiden neuvoston jäsenten ja Pohjoismaiden pääministerien välinen huippukokous, joka keskittyy Pohjolan tulevaan rooliin maailmassa. Aiheina ovat turvallisuus, Ukrainan sota sekä energia- ja ilmastokriisi. Suomi on Pohjoismaiden neuvoston tämän vuoden puheenjohtajamaa.

Vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvostossa on yhteensä 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.